Julkaistu 30.11 2017

ntamo (2007–) julkaisee seitsemän uutta kirjaa. Teatterihistoriasta väitöskirjaa tekevän Laura-Elina Ahon PETRA JA IDA on arkistotyöhön pohjautuva koskettava esitys ikimuistoisen näyttelijätähden Ida Aalbergin (1857–1915) postuumista roolista hänen toisen miehensä tyttären, kuvataideasiantuntija Petra Uexküllin (1923–2015), elämässä. Sen lisäksi ilmestyy joukko faksimile-erikoisuuksia: L. Onervan (1882–1972) novellikokoelma MIES JA NAINEN (1912), Julia Sucksdorffin (1864–1949) elämäntaito-opas RAKKAUS JA ONNI (1917) ja Kössi Kaatran (1882–1928) yksiin kansiin viety runoteospari MURROKSESSA / SUURLAKKOKUVIA (1906) sekä Juha Hurmeen jälkisanoilla ryyditetty rautaisannos Volter Kilven (1874–1939) lyhytproosaa: PITÄJÄN PIENEMPIÄ (1934).



Aho, Aalberg, Hurme, Kaatra, Kilpi, Onerva, Sucksdorff, Uexküll, Westermarck

Maalaus- ja veistotaiteeseen, muotoiluun, arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun erikoistunut helsinkiläinen toimittaja Petra Uexküll (1923–2015) testamenttasi yllättäen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan jäämistönsä Ida Aalberg -säätiölle (1957–). Hänen siskonsa Sole Uexküll (1920–1978) oli tunnettu ja edelleen laajalti muistettu teatteriarvostelija, mutta Petran pitkäjänteinen ja ensiluokkainen työ taidetoimittajana – ensin Uuden Suomen, Maakansan ja Suomen Sosialidemokraatin, sitten Kuva-aikakauslehden sekä lopulta 1954–1967 Ilta-Sanomien arvostelijana ja raportoijana – ei onnistunut nostamaan häntä näkyväksi kulttuurivaikuttajaksi. Hänet on kutakuinkin unohdettu.

Uutuusteos nostaakin Petran ensimmäistä kertaa valokeilaan. Hänen ja Solen varhain kuollut isä, pietarilainen vapaaherra ja teatteriohjaaja Alexander Uexküll-Gyllenband (1864­–1923), solmi 1894 ensimmäisen avioliittonsa Suomen kirkkaimman näyttelijätähden Ida Aalbergin (1857–1915) kanssa. Toisen kerran Alexander avioitui 1918 näyttelijä Irja Nordbergin (1895–1967) kanssa, kun he olivat tavanneet Uexküllin perustaman ja johtaman, Ida Aalbergin nimeä kantavan lyhytaikaisen teatteriseurueen piirissä. Tästä liitosta syntyivät taidespesialisteiksi sittemmin varttuvat siskokset. Petran, Solen ja leskeydyttyään näyttelemisen kieltenopettamiseen vaihtaneen Irjan kolmiyhteys oli vahva ja hedelmällinen: he vaalivat niin Idan muistoa kuin myös vapaan, maailmasta kiinnostuneen, julkista työtä tekevän ja omasta elämästään päättävän pohjoismaisen naisen elämäntapaa.

Petra ja Ida korostaa Petra Uexküllin taidekirjoittamisen laatua, ”sivistyksen ja ammattitaidon” korkeaa tasoa. Etenkin valokuvausta itsekin harrastanut lahjakkuus laati lehtiartikkelien lisäksi radioesitelmiä maalaus- ja rakennustaiteesta. Hänen arkistonsa sisältää myös keskeneräisiä dokumenttihankkeita urbanismista sekä luonnon ja kulttuurin rajankäynnistä. Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineesta valmistunut filosofian maisteri myös kirjoitti julkaisematta jääneen elämäkerran hänelle erityisen läheiseksi tulleesta taidemaalarista Martta Helmisestä (1890–1983). Lisäksi Petran jäämistö valottaa puolittain myyttistä arvoitusta nimeltä Ida Aalberg, jonka persoonaan ja perinteeseen avautuu uusi näkökulma Uexküllien perhepiiristä. Näin suomalaisuusliikkeen jalustalle nostama mutta myös suruttomasti hyödyntämä Ida saattoi kirjoittaa Alexanderille:

”Suomessa ei ole aitoa taiteellista innostusta. Suomalaiset hyväksikäyttävät taidetta muihin (so. poliittisiin) tarkoituksiin, eivätkä he näe eroa parhaan ja huonoimman taiteen välillä. Traagisinta elämässäni on se, että olen syntynyt Suomessa!”

Kirja yhdistää Petran ja Idan tapaukset pohdinnaksi riippumattoman naisen mahdollisuuksista julkisina ajattelijoina ja ilmaisijoina, kokijoina ja tekijöinä. 1870-luvulta nykyaikaan ulottuva esitys todistaa historiallisen tarkastelun kyvystä osallistua nykykeskusteluun sitä syventäen.

Laura-Elina Aho tekee teatterihistorian väitöskirjaa Helsingin yliopistolle Kansallisteatteria suoraan edeltäneestä Suomalaisesta teatterista (1872–1902) kansakuntarakentamisen ja sukupuolikysymyksen erityisteemoin. Petra ja Ida perustuu hänen tarkkaan arkistotyöhönsä Uexküllin aineistojen parissa. Kirjan keskittyminen naisvoimaiseen toimijuuteen yhdistyy Ahon doktorandiartikkelien aiheisiin. Ida Aalberg -säätiö on keväästä 2017 alkaen jakanut alle 35-vuotiaille näyttelijöille stipendejä testamenttilahjoituksen pohjalta perustetusta Petra Uexküllin rahastosta.

Petra ja Ida -teoksen lisäksi noin 600 nimekkeen katalogin 10 vuodessa kartuttanut ntamo (2007–) tuo lukijoiden ulottuville myös puoli tusinaa uutta faksimilea. Lähes kahdensadan tähänastisen näköispainoksen jatkoksi saadaan L. Onervan (1882–1972) mestarillinen novellikokoelma Mies ja nainen (1912), Helena Westermarckin (1857–1938) painava viimeinen romaani Vägvisare (1922) ja Julia Sucksdorffin (1864–1949) ”Suomen ensimmäinen moderni elämäntaito-opas” Rakkaus ja onni (1917). Lisäksi julkaistaan yhteisniteenä Kössi Kaatran (1882–1928) aate- ja kamppailurunokokoelmat Murroksessa (1906) ja Suurlakkokuvia (1906). Uudelleenjulkaisut täydentää Volter Kilven (1874–1939) lyhytproosan huipentuma Pitäjän pienempiä (1934), johon on laatinut uudet jälkisanat Finlandia-palkittu kirjailija ja ntamo-raatihenkilö Juha Hurme.



Laura-Elina Aho, Petra ja Ida. Kahden polven lahjat suomalaiselle teatteritaiteelle. ntamo, Helsinki 2017.
ISBN 978-952-215-713-3, 146 sivua, 170 mm x  200 mm. OVH 27,00 euroa, ntamo-verkkokauppahinta 21,60 euroa.

Kössi Kaatra, Murroksessa sekä ”Suurlakkokuvia” y.m. työväenlauluja (1906). ntamo, Helsinki 2017.
ISBN 978-952-215-673-0, 168 sivua, 133 mm x 204 mm. OVH 23,90 euroa, ntamo-verkkokauppahinta 19,12 euroa.

Volter Kilpi, Pitäjän pienempiä (1934). ntamo, Helsinki 2017. ISBN 978-952-215-670-9, 440 sivua, 135 mm x 190 mm.
OVH 39,90 euroa, ntamo-verkkokauppahinta 29,90 euroa.

L. Onerva, Mies ja nainen (1912). ntamo, Helsinki 2017. ISBN 978-952-215-674-7, 116 sivua, 135 mm x 200 mm.
OVH 21,90 euroa, ntamo-verkkokauppahinta 17,52 euroa.

Julia Sucksdorff, Rakkaus ja onni (1917). ntamo, Helsinki 2017. ISBN 978-952-215-672-3, 140 sivua, 130 mm x 187 mm.
OVH 22,90 euroa, ntamo-verkkokauppahinta 18,32 euroa.

Helena Westermarck, Vägvisare (1922). ntamo, Helsinki 2017. ISBN 978-952-215-676-1, 224 sivua, 133 mm x 202 mm.
OVH 24,90 euroa, ntamo-verkkokauppahinta 19,92 euroa.

Lisätietoja

Jarkko S. Tuusvuori
kustantaja
ntamo
jarkkostuusvuori(at)hotmail.com
IV linja 18 C 31
00530 Helsinki
p. 040–735 87 68
www.ntamo.net