Helvi Hämäläinen, LUMOUS (1934/1999/2012)

Aikanaan suurta siveellistä närkästystä aiheuttanut kohuromaani nuoren naisen kamppailusta äityden ja naiseuden välillä — kertomus naisesta, joka haluaa vapautua rakkaudettomaksi muodostuneesta velvollisuusavioliitosta ja yhdistää elämänsä toiseen mieheen, johon häntä sitoo sielullinen yhteys. Lumous on yksinkertainen ja selkeä, herkkä ja voimakas, inhimillinen ja runollinen kirja.

"Se oli kai sittenkin ollut vain jonkinlaista lumousta, sillä vakavasti rakastunut Runarin kaltaiseen mieheen hän ei voinut olla. Tämä osasi vain olla houkutteleva kuin meri ja oli laulanut hänelle laulujansa. Turhaan, muisti hän pientä tyytväisyyttä tuntien. Mutta hänen oli kai parasta nyt kääntyä takaisin, jotta ei sattumalta tapaisi häntä. Vielä. Hän tahtoi ehkä kuitenkin nähdä hänet joskus."

Helvi Hämäläisen (1907--1998) kirjailijanura oli pitkä. Kirjailijana ja runoilijana hän on kulkenut aina omaa tietään. Esikoisteos Katuojan vettä (1935) on työläiskuvaus, ja hänen pääteoksensa Säädyllinen murhenäytelmä (1941) puolestaan paljastaa sivistyneistöperheen kulissien takaisen elämän. Vuonna 1987 kahdenkymmenen vuoden vaikenemisen jälkeen julkaistu omakohtainen Sukupolveni unta voitti Finlandia-palkinnon 1988.