Hilja Liinamaa-Pärssinen, JÄLLEEN VAPAANA (1923/2018)

Hilja Liinamaa-Pärssinen, JÄLLEEN VAPAANA (1923/2018)

"[...]
Kuuluu kertomus koston, turman ja tuhon,
unelma kaunis ja suur, särkynyt, pirstoinaan.
[...]"
(Pakolaisen valitus)


Hilja Liinamaa-Pärssinen (1876--1935) pakeni Venäjälle sisällissotavuoden huhtikuussa. Emigroituminen Sveitsiin jäi haaveeksi: jo marraskuussa 1919 Viron poliisi palautti hänet Suomeen. Punaisessa Helsingissä valtaa käyttäneen kansalaisvaltuuskunnan jäsenenä toiminut Liinamaa-Pärssinen tuomittiin maanpetoksesta telkien taakse. Pian sen jälkeen kun hän vapautui Hämeenlinnan naisvankilasta tammikuussa 1923, ilmestyi runokokoelma JÄLLEEN VAPAANA.

Halsualla pappisperheeseen syntynyt lahjakas kirjoittaja nousi huomattavaksi vaikuttajaksi työväenliikkeessä. Valmistuttuaan  Sortavalan seminaarista 1896 hän toimi opettajana Etelä-Suomessa. Ensimmäinen merkittävä poliittinen tehtävä alkoi 1902 Työläisnaisten Liiton puheenjohtajana. Liinamaa-Pärssinen uurasti pian eri työväenlehdissä ja loi kielitaitoisena intellektuellina yhteyksiä keskieurooppalaisiin sosialisteihin. Hänet valittiin eduskuntaan SDP:n listoilta 1907, ja hän toimi kansanedustajana myös kansalaissodan alkaessa.

JÄLLEEN VAPAANA tilittää työn orjien perinnäiskärsimystä ja tuplaa sen uuden kosto- ja revanssihengen seuraamuksilla. Mutta koska työväenliike on säpäleinä, kysytään sen uskolliselta palvelijalta myös nostattavia tilapääsäkeitä. Niinpä teos itkee "pieniä punaorpoja" ja suree "veljeskiistan" jälkeen "kahlehdittua maata", siinä missä runojen lyötyä pakolais- ja vankiminää lohduttaa "aate" siihen määrään, että hän jaksaa kannustaa "korven kansaa" uusiin vapausasteisiin: "talven jälkehen saat nuo kevätnautintos". Ennen muuta "naisvihaajan" hahmoonkin viittaava kirja muistuttaa, että työläisnainen –- joka "alin aidanvitsa on, porraspuu" –- kohoaa vielä kukoistukseen yhtä jalkaa sellaisen yhteiskunnan kanssa, joka ymmärtää hänen arvonsa.


"[...]
Tieni valitsin. Ei arvanheitto
siihen vie, vaan pakko sydämen.
[...]"
(Suffrageetta)


Liinamaa-Pärssinen jatkoi vapauduttuaan pedagogina yhdessä miehensä kanssa Viipuriin perustamassaan yksityisessä yhteiskoulussa. Hän palasi myös loppuelämäkseen Arkadianmäelle vuoden 1929 vaaleissa. Liinamaa-Pärssisen viimeisiä vuosia varjostivat kuitenkin rintasyöpä ja avioero. Hänet on verraten huonosti muistettu yhtenä monipuolisimmin neuvokkaista työväensankareista. JÄLLEEN VAPAANA on historiallisesti merkittävä tekstikokoelma, joka virittyy humanistiseksi CREDOksi valistuksen ja joukkovoiman kykyyn vähentää sosiaalista, taloudellista ja poliittista epäoikeudenmukaisuutta.


"[...]
Etsin ihmistä, heikkojen nostattajaa,
[...]
Etsin ihmistä, uskoa, vilpittömyyttä,
[...]"
(Ihmiselle ja ihmisestä)


Hinta
15,20 €

ntamo, Helsinki 2018; näköispainos originaalista: Työväen Sanomalehti Oy, Helsinki 1923. 130 x 205 mm, pehmeäkantinen, 132 s. ISBN 978-952-215-747-8.

Ostoskorisi

Ostoskorisi on tyhjä

Yhteensopivat

Samankaltaiset