Kirjailija ja kääntäjä Liisa Enwald kuoli 74-vuotiaana Lohjalla 13. maaliskuuta 2021. Hänet tunnettiin esseistinä, kirjallisuustieteilijänä, suomentajana, kriitikkona ja kirjoittajakoulutuksen uranuurtajana. Hän oli syntynyt 2. huhtikuuta 1946 Kajaanissa.
Synnyinkaupunkiinsa Enwald palasi esimerkiksi blogikirjoituksessaan 26. tammikuuta 2021. Nähtyään erikoisen ja toistuvan nukkumanäyn ”perusmaisemastaan”, hän kirjoitti Kainuun keskuksesta,
”jossa kävelen metsäistä joenrantaa. Kuta syvemmälle tiheikköön joudun, sitä kirkkaammaksi käy maisema, mutta ei sillä tavoin selväksi ja tarkkarajaiseksi kuin kohde ulkopuolelta yleensä nähdään vaan sisältä säkenöiväksi; tunnen, että siinä on yhä enemmän latausta. Olen yhtaikaa itseni katsojana ja kulkijana. Aistin rantapolun jatkuvan ja jatkuvan, kunnes lopulta aistin vain salaisuutta, ja niin tiheästi, että tapahtumasta ja sen henkilöistä on vaikea saada selvää. Joku kumppani minulla siellä kuitenkin on, ehkä Elvi-täti. Selvältä näyttää myös se, ettei sitä tietä koskaan pääse loppuun asti, vaan se katkeaa aina, kun jokin salaisuuden osa yrittää paljastua.
Ehkä joskus salaisuus aukeaa ja pääsen perille. Ehkä. Unen, kaikkien unien perustunnelma on ilmaistavissa juuri tuolla sanalla. Ja silti uni voittaa väkevyydessään kaikki muut kokemukset.”
Tyyli on tuttu tekijän uusimmasta esseistiikasta. Jos vielä tämän lajityypin esikoinen Intervalleja (TAI-teos 2001) edusti eräänlaista lastumuotoa tutkimisten ja toimittamisten oheistyönä, kypsän kauden kokoelmat Kammioiloa (ntamo 2013), Kesken (ntamo 2015), Kadonnut talo ja muita paikkoja (ntamo 2018) ja Varjonkantaja (ntamo 2019) ovat olleet vahvastikin omaelämäkerrallista kirjoittamista, samalla kun niissä pohditaan mitä paneutuvimmin elämän ja omuuden, ajan ja paikan käsitteitä, kokemuksia ja käytäntöjä.
Liisa Enwaldin elämäntyö asiantuntevana, monipuolisena ja uutterana kirjallisuusihmisenä alkoi Kaltiossa 1969 julkaistuista teksteistä. Hän laatikin runsaasti arvosteluja pohjoisen kulttuurilehteen ja 70-luvun loppupuoliskolta alkaen myös Nuoreen Voimaan ja Parnassoon.
Samaan aikaan hän pätevöityi opillisesti. Kirjallisuuden pro gradu syntyi Helsingin yliopistossa 1971 böömiläis-itävaltalaisen Rainer Maria Rilken (1875--1926) kielikuvista, joiden erittelyä hän syvensi lisensiaatintyössään 1974. Sivuaineenaan Enwald luki suomen kieltä.
Yliopistolta hän siirtyi jo pian Nuoren Voiman Liiton palvelukseen. Kuten Enwald kertoo päätoimittaja Vesa Rantaman tuoreessa haastattelussa (NV 1/21), tämä oli kirjallisuuden maisteriksi 1972 valmistuneen nuoren ”hätäratkaisu työttömyyteen”. Hän aloitti arvostelupalvelun hoitajana ja ryhtyi järjestämään kirjoittajaohjausta. Mikkelin kirjoittajaopiston, Oriveden Opiston ja muiden paikkojen kurssit muistetaan edelleen hyvin. Opetustyötä tukeva kirja Luova kirjoittaja ilmestyi 1980 (NVL).
Tämän muistokirjoituksen laatijoista yksi (KS) sai 1992--1993 nauttia Enwaldin didaktiikasta Orivedellä sanataiteen linjalla. Jäi mieleen, että ensin luetaan, sitten kirjoitetaan. Opittiin lukemisen hiljaisuutta, keskittymistä ja lämpöä, ilman sanojakin välittyvää. Jo kokenut ohjaaja teki aina tarkkaa työtä, ei koskaan hutiloinut.
Enwaldin läpimurto kääntäjänä tapahtui 1993 Rilke-suomennoksella Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Sen tuotti hänen ja Eeva Niirasen perustama kustantamo TAI-teos, joka sittemmin teki hänen johdollaan TAIte-runouslehteä 1995--2007. Seurasivat muut Rilke-käännökset: toinen kirjekokoelma Hiljainen taiteen sisin (1997) sekä säeteokset Marian elämä (1998) ja Sonetit Orfeukselle (2003).
Keväällä 1997 Enwald puolusti Helsingissä väitöskirjaansa Rekolan runoudesta. Helsingin Sanomissakin ”oivaltavaksi” ja ”paneutuneeksi” kehuttu Kaiken liikkeessä lepo (SKS 1997) – ”tarkan, analyyttisen lukemisen mallisuoritus, johon jokaisen runoudesta kiinnostuneen kannattaa tutustua” – päättyy sanoihin: ”Toinen kirjoittaa kosmoksella, toinen näkee kirjoittamisen. Ja kosmoksen.”
Enwald julkaisi myöhemmin toisenkin muhkean tutkimuksen. Valmistui Helvi Juvosen lyriikkaan syventyvä ja yhä laajalti arvostettu monografia Pohjajään ilo (SKS 2006). Hän ei kuitenkaan kotiutunut akateemisille kentille vaan valitsi vapaan kulttuuritoiminnan. Hän johdatti (yhdessä Marja-Riitta Vainikkala-Kejosen ja Anja Vähäahon kanssa) biografiseen kirjoittamiseen oppaalla Elämä tarinaksi (Kansanvalistusseura 2003) sekä toimitti niin (Rekolan kanssa) Juvosen Kootut (WSOY 2009) kuin antologioita ja laati (Tuula Hökän kanssa) tietoteoksen virsien historiasta (Kansanvalistusseura 2010). Parateksti Rekolasta syntyi Eila Kostamon Virran molemmin puolin -toimitteeseen tämän kootuista runoista (WSOY 1997/2009).
Jo 70-luvulla Enwald oli laatinut kirjailijaesittelyitä kokoomateoksiin. Tämän työn eräänlainen myöhäinen kaiku oli artikkeli Rekola-antologiaan Kuva silmissä (toim. Enwald & Kostamo WSOY 2011). Vaikka Enwald erikoistuikin Juvoseen, Rekolaan ja Rilkeen, hän oli erittäin lukenut ja sekä kiinnostunut että pätevä kommentoimaan hyvin monenlaista kirjallisuutta. Hän pysyikin uteliaana myös itselleen vieraampia kokeellisen sanataiteen alueita kohtaan, mikä mahdollisti hedelmällisen vaihdannan esimerkiksi hänen kustantajakseen 2012 tulleen Leevi Lehdon kanssa. Heitä yhdisti muun muassa perehtyneisyys ja etevyys vanhojen runomittojen ja ylimalkaan unohtuneiden ilmaisutapojen käytössä.
Erityistä vetoa Enwald tunsi aforismeihin. Runojen ja kirjeiden ekspertille mietelause oli viehättävä esimerkki vähälle huomiolle jäävästä mutta sitäkin painokkaammasta luomisesta. Enwald teki yhteistyötä Suomen aforismiyhdistyksen kanssa ja osallistui sen tapahtumiin esimerkiksi Päivölässä 2019. Enwaldin valoisuudesta ja sitkeydestä kirjallisuuden edistäjänä kertoo se, että hän oli lupautunut huhtikuussa 2021 pidettävän aforismisikermäkilpailun ylituomariksi. Itse hän kirjoitti tähän genreen japanilaishenkisiä tekstejä, joita päätyi hänen harrastuksekseen askartelemiin kirjainmerkkeihin. Niistä Enwald ja yksi tämän muistokirjoituksen kirjoittajista (MKH) rakensivat Vihtiä koko vuoden 2018 kiertäneen Puun haiku -näyttelyn.
”Ikkunaksensa, hän avasi kirjan. Verho heilahti.”
”Halki lyöty puu/ metsän äänellä laulaa/ liiterissäkin.”
Enwald toimi myös aktiivisesti Mirkka Rekola -seurassa ja kiersi kirkoissa puhumassa suomalaisen virren monisatavuotisista käänteistä. Elämäntarina-lehteä (2000--2019) hän päätoimitti 2011--2019 ja piti sitä julkaisseen Elämäntarina-yhdistyksen kotisivuilla seurattua blogia aina 21.2.2021 saakka.
Mainittujen esseeteostensa lisäksi Enwaldin myöhäistuotantoon kuuluvat myös Esko Karppasen kanssa laaditut tietokirjat: kaksi jouluaiheista On ruusu putkahtunna (ntamo 2014) ja Sana- ja sävelrosollia (ntamo 2015) sekä pääsiäisteemainen Auringon tanssi, pimeän pidot (Robustos 2017).
Kirkas helmi Enwaldin vanhojen päivien œuvressa on viides Rilke-käännös Uusia runoja (ntamo 2016). Suomennosta ylistettiin arvosteluissa ja se palkittiin Kääntäjäkarhulla. Hänen kustantajansa ntamo otti uusintapainokset aiemmista Rilke-töistä ja Juvos-toimitteesta.
Korkea laatu toiminnassa tunnustettiin viimeisinä vuosina monin tavoin. Enwald sai Eino Leinon palkinnon 2016, Kainuun kirjallisuuspalkinnon 2018 ja Elämänmaljan 2019. Kadonnut talo punnittiin Kalevan palstoilla ”sykähdyttäväksi, hyvin kirjoitetuksi ja loppuun ajatelluksi teokseksi”. Tekijää luonnehdittiin julkisuudessa 2019 suomalaisen kirjallisuuden grande dameksi. Kymen Sanomat julkaisi Ritva Hellstenin Varjonkanta-arvostelun, joka kiitti ”syvällistä asiantuntemusta, kriittistä otetta hiljaisella huumorlla maustettuna”, ja Juhana Henrikki Harju palasi Nuori Voima 6/20:ssä sen ja muiden Enwaldin teosten pariin vakavaa ja vaeltelevaa eri aiheiden käsittelyä ja ”oivaltamisen iloa” tarjoavana ”parhaana esseistiikkana”.
Keväällä 2020 alkaneet erilaiset oireet johtivat pitkiin neurologisiin tutkimuksiin ja ALS-diagnoosiin. Motoneuronitauti vaikeutti liikkumista ja ajoittain puhumistakin, mutta Enwald jatkoi kirjallista työskentelyään virkeänä ja terävänä loppuun asti. Hän lähetti kustantajalleen uusitun käsikirjoituksen esseekokoelmastaan helmikuun lopussa 2021. Sen julkaisuaikataulusta ehdittiin sopia maaliskuun alussa: tähdätään uuden teoksen julkituloon tämän vuoden syyskuussa. Siitä ntamo aikoo pitää kiinni, vaikka kirjan viimeistelyssä ei tällä kertaa saatakaan varata kirjailijan verrattomaan huomiokykyyn.
Naimisissa ollut ja Saukkolassa asunut Enwald harrasti kuorolaulua. Hän kirjoitti useinkin ujoudestaan ja sen lapsuudesta juontuvista taustoista ja vuosien varrella rakentuneista aineksista, mutta hänelle läheiset ihmiset tunsivat hänet tyynenä ja ystävällisenä, avuliaana ja innostuvana. Kustantajan näkökulmasta yhteistyö hänen kanssaan sujui aina tehoisasti ja miellyttävästi; arkinenkin yhteydenpito oli aina valoisaa ja mukavaa, vaikka esillä olisi ollut hankalia kysymyksiä kirjanteosta tai muista aiheista.
Yksi erityinen puoli Enwaldin ajattelijatyypissä oli aikalaiskriittisyys. Hän oli erilaisten katteettomien kokkapuheiden ja esimerkiksi pinnallisen digihypetyksen piikikäs arvostelija. Tässä hän ei ollut maailmalle selkänsä kääntävä konservatiivi vaan päinvastoin siihen osallistumista ja osallisuutta hakeva valveutunut kansalainen ja kirjallisen alan yhteiskunnalliset sudenkuopat tiedostava kulttuurityöläinen. Hän vain piti suuremmassa arvossa taiteellisia ja tieteellisiä saavutuksia kuin äkkinäistä trendisettausta, heppoista elämäntyylivalmennusta, pakonomaista positiivisen ajattelun tyrkytystä ja muuta metelöivää ”kehittämistä”. Eivätkä hänen täyslaidallisensa jonninjoutavaa bisneshöpönlöpöä vastaan olleet suinkaan totista torvensoittoa – ne olivat valppautta ja rohkeutta puolustaa sivistyksen kirjavia perinteitä ja samalla jatkaa lönnrotilaista kansanperinteenkeruuta toisin keinoin nykyoloissa. Tunnusomaisen mehukkaasti hän kertoi kustantajalleen sote-kuulumisistaan lokakuussa 2020 jättämättä mainitsematta, että häntä oli käynyt tapaamassa oikeinpa ”hyvinvointikoordinaattori”.
Erikoisen valtavan työmäärän Enwald teki kirjoittajaohjaajana sekä opinahjoissa että yksityisesti osana mittavaa kirjeenvaihtoaan. Hän oli niin merkittävä neuvonantaja ja ateljeekriitikko niin monille kirjoittajille, että olisi ehkä helpompaa luetella häneltä herätteitä ja tukea saamattomat meikäläiset sanataiteilijat.
Liisa näki kauas ja suuria kokonaisuuksia. Hän kulki salaisia teitä niin kuin hyvä kirjallisuus enimmäkseen kulkee.
Me suremme menetettyä kirjallisuusihmistä, kaipaamme herkkää ja syvällistä ajattelijaa. Onneksi meillä on hänen kirjoituksensa ja lähtemättömät muistot niin aikaansaavan toimijan isoista kulttuuripalveluksista kuin huomaavaisen lähimmäisen pienistä hellistä eleistä.
Minna-Karoliina Heino
Katja Seutu
Jarkko S. Tuusvuori
Kirjoittajat ovat Liisa Enwaldin ystäviä ja kollegoita.
Yleistä
www.ntamo.net on tarvepainojulkaisija ntamon verkkosivusto ja -kauppa. Kauppa toimittaa tilauksia Suomeen ja muualle Eurooppaan.
Toimitusaika
Useimmissa tapauksissa tilaus lähetetään tilaajalle tilauspäivänä tai viimeistään sitä seuraavana päivänä. Jos tilattu kirja on käsivarastosta loppunut, se voidaan joutua tilaamaan Saksassa sijaitsevasta painosta, jolloin toimitusajaksi tulee 7—20 arkipäivää. Tällöin tilaajalle ilmoitetaan viiveestä ja hänellä on mahdollisuus perua tilaus, jos arvioitu toimitusaika ei vastaa hänen tarpeitaan.
Tilausvahvistus
Kun tilaus on vastaanotettu, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi. Säilytä tilausvahvistus siltä varalta, että sinun tarvitsee ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.
Toimitustapa
Toimitustavat ovat kirje ja postipaketti tilauksen koosta riippuen. Kun tilaus on lähetetty, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi.
Toimitusmaksut Suomeen
Toimitusmaksu Suomeen on eur 3,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 10,00.
Toimitusmaksu muualle Eurooppaan
Toimitusmaksu muualle Eurooppaan on eur 10,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 20,00.
*Maksutavat *
1. Pankkien verkkomaksut: Nordea, Osuuspankki, Aktia, Nooa, POP, Ålandsbanken, Tapiola Pankki, Neocard
2. Luottokortit: Mastercard, Visa, Visa Electron
Palautusoikeus ja tilauksen peruutus
Asiakkaalla on oikeus peruuttaa tilauksensa kokonaan tai osittain ennen sen toimittamista. Tuote on mahdollista palauttaa 14 vrk sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Palautettavan tuotteen on oltava samassa kunnossa kuin se on ollut vastaanotettaessa, käyttämätön ja myyntikelpoinen. Kirjan mukana on oltava tiedot tilauksesta, johon palautus kohdistuu, sekä verkkokaupassa maksetussa tilauksessa tilitiedot maksun palautusta varten.
Tekninen tuki
Kauppasovelluksen käyttöön liittyvissä ongelmissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info.ntamo@gmail.com.
Asiakaspalvelu
ntamo / Yargon
Suonionkatu 7 C 31
00530 Helsinki
+359-40-7358768
email: info.ntamo@gmail.com
alv.rek.