ntamo kaipaa: kirjallisuusmullistaja Leevi Lehto (1951–2019)

[ks. lyhyempi versio tästä muistokirjoituksesta: Helsingin Sanomat 25/vi/19;
sen allekirjoittajiksi mahtui lehden käytännön mukaisesti vain kolme henkilöä, mutta kummastakin tekstistä vastaa tämän pidemmän version lopussa mainittu nelikko]

Runoilija, kääntäjä Leevi Lehto (s. 1951 Asikkalassa) menehtyi vaikeaan sairauteen Helsingissä lauantaina juhannuspäivän aamuna 22. kesäkuuta 2019. Hänessä menetettiin poikkeuksellisen kyvykäs ja aikaansaapa sanataiteilija sekä keskeinen myöhäismodernin kirjallisuuden uudistaja. Monien muiden saavutustensa lisäksi Lehto perusti ntamon ja toimi täydet kymmenen vuotta sen kustantajana.

Lehto oli kertonut heinäkuussa 2016 Kiiltomato-verkkolehdessä sairastavansa Parkinsonin tautia. Hän pysyi verraten hyväkuntoisena noin kaksi vuotta tämän jälkeen. Lokakuussa 2017 vietettiin Lehdon 50-vuotistaiteilijailtaa ja hänen uuden, sittemmin runsaasti kiitosta keränneen esseekokoelmansa julkistusjuhlaa.

Pahenevien liikunta- ja muiden terveysvaikeuksiensa vuoksi Lehto joutui kesästä 2018 alkaen viettämään päivänsä yhä useammin vuodepotilaana. Silti hän osallistui kustannustoimittajana Kari Aronpuron suuren käännösurakan (Ezra Pound, Pisan cantot. ntamo 2018) kätilöintiin. Diagnoosi vaihtui aggressiiviseksi MSA-taudiksi. Lehto muutti keväällä 2019 Punavuoresta kannelmäkeläiseen hoivakotiin. Tukalasta (mutta onneksi kivuttomasta) olostaan huolimatta hän pystyi -– pitkälti monitaitoisen avustajansa Joonas Sojakan ansiosta -– viemään maaliin vielä kaksi teosta, runokokoelman ja käännöskirjan. Lehto pysyi loppuun asti kirkasjärkisenä, kuulasmuistisena ja keskustelunhaluisena.

Tultuaan palkituksi Parnasson runokilpailussa Lehto julkaisi esikoiskokoelmansa Muuttunut tuuli (Otava 1967/ntamo 2012) vain kuusitoistavuotiaana. Sitä seurasi toinen lyriikkakirja Rakkauden puheesta (Otava 1969). Tämän jälkeen Lehto suuntasi toimeliaisuutensa ensisijaisesti politiikkaan. SKP:n pääsihteerin Arvo Aallon neuvonantajana 1971--1983 hänen tiedetään kirjoittaneen lähestulkoon kaiken puolueen tuolloin julki lausuman. Hän valmistui valtiotieteen maisteriksi 1978 tehtyään poliittisen historian gradunsa Kekkosen ajattelusta. Lojaalius SKP:n enemmistöä kohtaan ja kritiikki ryhmittymän vähemmistöä (nk. taistolaisia) vastaan ei estänyt Lehtoa kohoamasta niin sanotun kolmaslinjalaisuuden avainhahmoksi Juhani Ruotsalon ja Matti Hyvärisen rinnalla. Hän irtaantui 80-luvun puoliväliin tultaessa päivänpolitiikasta, jonka parissa vietettyä aikaa hän kuvasi sittemmin varsin hirtehisesti.

80-luvun alun käännökset pasifistihistorioitsija E. B. Thompsonin kirjoituksista (yhdessä Mikael Böökin kanssa) ja Mårten Ringbomin kuunnelmasta enteilivät uutta toimenkuvaa. Althusser-jälkiperäisteoksesta Ideologiset valtiokoneistot (1984, yhdessä Hannu Siveniuksen kanssa) lähtien Lehto tunnettiin suomentajana. Pian sen jälkeen hän viimeisteli muun muassa niin Galbraith-, Lyotard-, Barthes- ja Danto- sekä Orwell-, Golding- ja McEwan- kuin myös Spillane- ja Guillou-käännökset.

Lehto palasi myös säkeisiin. Jo varhaisteoksissa orastaneet metapoeettiset ja antikeskuslyyriset piirteet laajenivat monitasoiseksi eksperimentaalisuudeksi, jota siivitti hänen ”ekspressiiviseksi konseptualismiksi” kuvaamansa ilmaisuvoiman ja käsitteellisyyden liitto. Ihan toinen iankaikkisuus (Otava 1991), Kielletyt leikit (Otava 1994) ja Ääninen (Like 1997) tekivät hänestä kokeellisen nykyrunoutemme merkkihahmon, jolta syntyi lisäksi epäromaani Janajevin unet (Taifuuni 1992) ja kantaattilibretto Ja hänen nimensä oli Kuulemiin (Akateeminen Laulu 1993/Jano 6, 2018; säv. Atso Almila). Hän välitti myös newyorkilaisen runoilijatoverinsa John Ashberyn maineikkaan Flow Chartin (1991) ensimmäiselle kotimaiselle (Vuokaavio. Jack-in-the-Box 1994). Lehdon 90-luvun ei-fiktiivisiä käännöstöitä olivat esimerkiksi Badinter-, Deleuze & Guattari-, Beck & Giddens & Lash- ja Perelman-suomennokset. Toimittuaan 1997--2003 myös kaupallisten käännösten tekijänä ja viestintäyrittäjänä hän omisti lopun elämänsä luovalle taiteelliselle työlle ja sen tukemiselle.

Tuli&Savu-runousjulkaisun päätoimittajana Lehto vaikutti 2002--2003, sen taustayhdistyksen Nihil Interitin puheenjohtajana 2003--2006 sekä Helsingin Poetiikkakonferenssin voimahahmona 2005--2008. Hänen 2004 perustamastaan poEsia-sarjasta (Kirja kerrallaan / Nihili Interit) sukeutui 2010 aloittanut Poesia-kustantamo. Lehto esitteli suomalaiselle yleisölle esimerkiksi itselleen tärkeän yhdysvaltalaisen L=A=N=G=U=A=G=E-koulukunnan poetiikkaa ja monia muita avantgardistisia kirjoittamisen mahdollisuuksia. Hän opetti Kriittisessä korkeakoulussa, niitti mainetta ekstaattisena lavaesiintyjänä, aukaisi uraa suomalaiselle ääni- ja digirunoudelle ja ansioitui myös kansainvälisesti.

Parturintuolissa keksimäänsä ”ntamo”-nimeen varaten Lehto perusti kirjankustantamon 2007. Erityisesti runouteen keskittyen se oli alkuvuosinaan tarvepainatusmallinsa, nopeasti paisuneen nimekkeistönsä, usein radikaalin etsintänsä ja vetäjänsä särmikkäiden lausumien vuoksi oudoksuttu ja karsastettukin, samaan aikaan kun se innoitti etenkin nuorta polvea ja toi esiin uusia huomattavia tekijöitä. Perustajansa mukaan ntamo oli valtakunnallinen kaikkien lajityyppien ja tyylilajien yleiskustantamo, joka ajoi kirjan asiaa jotakuinkin samoin vaikuttimin ja päämäärin kuin vaikkapa Gummerus, WSOY ja Otava perustamisaikoinaan. Vierastusta liensivät vähitellen useat palkinnot ja monen tunnetun kirjailijan kanssa tehdyt sopimukset. Kirja kerrallaan -talon (1999--2012) kustanteet katalogiinsa 2012 sulauttanut ntamo jatkaa tätä nykyä yli 660 tittelillä.

Myös Lehto sai uudella vuosituhannella huomattavaa tunnustusta osakseen. Nuori Voima -palkintoa runouden monimuotoisuuden edistämisestä 2007 seurasi Eino Leino -palkinto 2015 ratkaisevan tärkeästä pioneerityöstä niin runoilijana kuin kustantajana. Olennaista asemaa kotimaassa heijasteli osaltaan 60-vuotisjuhlateos Lehtolapset. James Joycen Ulysses-romaanin valtavaa suomennostyötä (Gaudeamus 2012) tervehdittiin ihaillen ja hämmästellen. Kulttiteoksiksi nousseiden runokokoelmien Ampauksia ympäripyörivästä raketista (Savukeidas 2004) ja Lake Onega and Other Poems (Salt 2006/ntamo 2017) sekä goldsmithläisittäin ”epäluovan” proosatuotoksen Päivä (Kirja kerrallaan 2004) jatkoksi saatiin asiatekstikoonnos Alussa oli kääntäminen (Savukeidas 2008) sekä käännöksinä Bernsteinia (sekä yhdessä Markku Innon, Teemu Mannisen, Tuomas Nevanlinnan, Tommi Nuopposen ja Aki Salmelan kanssa että yksin), Nilssonia (yhdessä Miia Toivion kanssa), Pellistä (suomesta englantiin), Khaijamia (yhdessä Kiamars Baghbanin kanssa) ja Cummingsia (yhdessä Esa Mäkijärven kanssa). Suitsutetun esseeteoksen ”Suloinen kuulla kuitenkin tuo oisi”. Suomenkielisen maailmankirjallisuuden mahdollisuudesta (ntamo 2017) jälkeen näki päivänvalon muhkea toimite Suo, kuokka ja diversiteetti (ntamo 2018; yhdessä Markku Eskelisen kanssa). Multitaiteilija viimeisteli myös Sanasade-runovideon (nokturno.fi 26/ii/18).

Lehdon viimeisiksi teoksiksi jäävät tämän vuosituhannen runoista koottu ja tekijän jälkilauseella varustettu painotuore kokoelma Handy McCoystysen rakkauslaulu (ntamo 2019) ja syyskuussa ilmestyvä John Keats -suomennos Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä (Poesia 2019). Keskiviikkona 26. kesäkuuta Kannelmäen kirjastossa klo 18 julkaistavan Handyn lämpimäiskappaleet Lehto ehti saada käteensä juhannusaattona päivää ennen kuolemaansa. Hän oli niistä iloinen ja odotti hyväntuulisena uusimman luomansa juhlaa.

Kirjallisuuteen sekä laajemminkin julkisuuteen ja hengenelämään ainutlaatuisen ja lähtemättömän jälkensä jättänyt Leevi Lehto oli lahjakas, työteliäs ja rohkea taiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Ihmisenä hän oli charmantti, ystävällinen ja kannustava. Lehto oli naimisissa, ja hänellä on aikuinen tytär ensimmäisestä avioliitosta ja kaksi tytärpuolta toisesta avioliitosta sekä heidän lapsensa. Häntä jäävät omaisten ja sukulaisten lisäksi kaipaamaan suuret joukot ystäviä ja tuttavia.

Kun muistamme Leeviä, muistamme tilannetajuisen älykön ja säkenöivän poeetan monisäikeisine perinteineen, muistamme lämmön.

Markku Eskelinen
Karri Kokko
Miia Toivio
Jarkko S. Tuusvuori

Kirjoittajat ovat Leevi Lehdon ystäviä ja kollegoita

Ostoskorisi on tyhjä

Toimitusehdot

Yleistä
www.ntamo.net on tarvepainojulkaisija ntamon verkkosivusto ja -kauppa. Kauppa toimittaa tilauksia Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Toimitusaika
Useimmissa tapauksissa tilaus lähetetään tilaajalle tilauspäivänä tai viimeistään sitä seuraavana päivänä. Jos tilattu kirja on käsivarastosta loppunut, se voidaan joutua tilaamaan Saksassa sijaitsevasta painosta, jolloin toimitusajaksi tulee 7—20 arkipäivää. Tällöin tilaajalle ilmoitetaan viiveestä ja hänellä on mahdollisuus perua tilaus, jos arvioitu toimitusaika ei vastaa hänen tarpeitaan.

Tilausvahvistus
Kun tilaus on vastaanotettu, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi. Säilytä tilausvahvistus siltä varalta, että sinun tarvitsee ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Toimitustapa
Toimitustavat ovat kirje ja postipaketti tilauksen koosta riippuen. Kun tilaus on lähetetty, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi.

Toimitusmaksut Suomeen
Toimitusmaksu Suomeen on eur 3,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 10,00.

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan on eur 10,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 20,00.

*Maksutavat *
1. Pankkien verkkomaksut: Nordea, Osuuspankki, Aktia, Nooa, POP, Ålandsbanken, Tapiola Pankki, Neocard
2. Luottokortit: Mastercard, Visa, Visa Electron

Palautusoikeus ja tilauksen peruutus
Asiakkaalla on oikeus peruuttaa tilauksensa kokonaan tai osittain ennen sen toimittamista. Tuote on mahdollista palauttaa 14 vrk sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Palautettavan tuotteen on oltava samassa kunnossa kuin se on ollut vastaanotettaessa, käyttämätön ja myyntikelpoinen. Kirjan mukana on oltava tiedot tilauksesta, johon palautus kohdistuu, sekä verkkokaupassa maksetussa tilauksessa tilitiedot maksun palautusta varten.

Tekninen tuki
Kauppasovelluksen käyttöön liittyvissä ongelmissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info.ntamo@gmail.com.

Asiakaspalvelu
ntamo / Yargon
Suonionkatu 7 C 31
00530 Helsinki
+359-40-7358768
email: info.ntamo@gmail.com
alv.rek.