Esa Leskinen, ENSIMMÄINEN TASAVALTA (2022)
Hinta 23,90 €
"Minä jatkan loppuun asti, mennään mihin mennään."
Näin lausuu Ester Ståhlberg (1870--1950) lokakuussa 1930. Hän istuu uudenkarhean vihreän Chevyn takapenkillä yhdessä miehensä Kaarlo Juhon (aik. Carl Johan) kanssa. Äärioikeistolaiset aktivistit ovat siepanneet heidät lähellä pariskunnan kotia Helsingin Kulosaaressa ja vieneet Joensuuhun saakka. Heille on toisin ilmaisten tehty niin sanottu "muilutus" eli väkivaltaan tai sen uhkaan perustuva kohteille vastentahtoinen kyyditys. Nyt se ei johda pahoinpitelyyn, vaan Ståhlbergit vapautetaan: he palaavat Helsinkiin juhlittuina kunniakansalaisina, ja eurooppalaisista liikkeistä mallia ottanut kotoinen fasismi kokee kolauksen.
Kohtaukseen tiivistyy nuoren demokratian uhanalaisuus. Murenevan Venäjän tsaarivaltakunnan kyljessä itsenäistynyt Suomi hakee kestävää poliittista järjestelmää ja toimivaa kansanvaltaa useiden piinallisten vuosien ajan. Kamppailun sankareihin kuuluu Suomussalmella syntynyt ja Oulussa ylioppilaaksi valmistunut K. J. Ståhlberg (1865--1952), joka opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa (nyk. Helsingin yliopisto) oikeustiedettä, vaikutti valtiopäivillä ja senaattorinakin, kunnes toimi eduskunnan puhemiehenä 1915--1917, hallinto-opin professorina 1908--1918 ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä 1918--1919. Nuorsuomalainen sosiaaliliberaali oli avainasemassa, kun eduskunta hyväksyi kesällä 1919 itsenäisen Suomen ensimmäisen -- tasavaltalaisen ja edistyksellisen -- perustuslain, hallitusmuodon. Pian tämän jälkeen Ståhlberg valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi.
Ensimmäinen tasavalta hyödyntää dokumenttiteorian keinoja ja perustuu kokonaisuudessaan laajaan historialliseen tutkimuskirjallisuuteen ja alkuperäislähteisiin suomalaisen kansanvallan ja oikeusvaltioperiaatteen hyväksi käydyistä kamppailuista. Niin sisällissotaa kuin Mäntsälän kapinaa ja muita tapahtumia katsotaan demokratian hankalan vakiintumisen näkökulmasta. Kahden lesken, Esterin ja Kaarlon (tai Johnin), 1920 alkanut avioliitto nousee toiseksi ytimeksi tälle Suomen Kansallisteatterin 150-vuotisnäytelmälle.
"Voisimme kenties kasvaa yhä syvemmin kiinni ja... oppia yhdessä kestämään mitä kestettävissä on ja hankkia loppuelämälle enemmän sisällystä, valoa ja lämpöä."
Vaasalainen Ester hankki kannuksensa sotaorpojen huollon järjestäjänä sosiaalihallituksessa. Hän oli myöhemmin luomassa järjestöä, joka tunnetaan nimellä Pelastakaa Lapset. Ester Ståhlberg kirjoitti aikoinaan suosittua kauno- ja elämäkertakirjallisuutta sekä merkittävät päiväkirjat. Hän myös kunnostautui tärkeän Aamu-kulttuurilehden päätoimittajana, Avioparia yhdisti vapaamielinen elämänkatsomus, mikä teki heistä vihattavia antidemokraattisille voimille vielä pitkään presidenttikauden 1919--1925 jälkeenkin.
Pidättyväinen ja asiallinen K. J. Ståhlberg ei halunnut itsestään elämäkertaa. Mutta hän teki pitkän uran kansakunnan palveluksessa ja ryhtyi uudelleen kansanedustajaksikin Kansallisen edistyspuolueen riveistä 1930--1933. Ståhlbergin melko huonosti tunnettu elämäntie ja kaikkea muuta kuin yleisesti ymmärretty poliittinen toiminta on syytä nostaa uuteen tarkasteluun, kun oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden ihanteet joutuvat alinomaa uudelleen puolustamaan paikkaansa.
"Jos Ståhlberg valitaan, on huomenna Pohjanmaa tulessa."
Näytelmän taustoittavana tutkijana on toiminut historian doktorandi Aleksi Ahtola, joka kuvaa omaa osuuttaan tässä blogikirjoituksessa. Teos kantaesitettiin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 5. lokakuuta 2022 kirjoittajansa ohjaamana.
Esa Leskinen tunnetaan useista poliittisen historian eilisyyttä ja nykyisyyttä käsittelevistä töistään. Hän kirjoitti yhdessä Sami Keski-Vähälän kanssa teokset Neljäs tie (2013) ja Yhdestoista hetki (2019), jotka ovat kirjoina ntamon ja Kansallisteatterin yhteistyötä niin kuin Ensimmäinen tasavaltakin. Kirjoittajatyöpari aloitti ”modernilla mysteerinäytelmällä” Eläviä ja kuolleita (2000) edeten Gogol-muunnelmaan Päällystakki (2009), kunnes murtautui laajan yleisön tietoisuuteen viimeistään Ryhmäteatteri-produktiollaan Euroopan taivaan alla (2010). Sitä seurasivat saman talon tuotannot Jatkuvaa kasvua (2011) ja Mielipuolen päiväkirja (2012). Näiden kaikkien näyttämöllepanosta vastannut Leskinen on toiminut toukokuusta 2018 alkaen pääohjaajana Suomen Kansallisteatterissa, jonne hän on aiemmin tehnyt esimerkiksi Shafferin Equusin (1996) ja Dostojevski-sovitukset Rikos ja rangaistus (2001) ja Riivaajat
(2004).
Toimituskulut
- Postitse Suomeen (kirje / paketti)
- 3,00 €
- Toimitusaika 7-10 päivää.
Tilauksesi tuotteet voidaan toimittaa seuraavilla toimitustavoilla.
ntamo, Helsinki 2022. 160 x 210 mm, pehmeäkantinen, 196 s. ISBN 978-952-215-875-8. Ulkoasu & taitto Göran de Kopior, kannen kuva Mitro Härkönen / Kansallisteatteri. OVH 30,00 euroa; ntamo.net-hinta 23,90 euroa.