Larissa Joonas, INHIMILLINEN KINO (2020/2022)

"välähdämme kaksikymmentäneljä kertaa sekunnissa"

Larissa Joonas syntyi 1960 Tatarstanissa ja opiskeli Moskovassa. Hän muutti 1983 Viroon, asuu Kohtla-Järvellä ja työskentelee Tallinnan Tehnikaülikoolin Virumaan kolledžin lehtorina.

Ensimmäisen runokokoelmansa Joonas julkaisi 2006. Tauon jälkeen häneltä ilmestyi 2017 toinen, pian kolmas ja sitten neljäs eli uran huipentumaksi katsottavissa oleva Inhimillinen kino nimellä Человеческое кино Pietarissa 2020. Runoilijan luomia on saatettu muun muassa liettuaksi, puolaksi ja englanniksi. Italialais-venäläinen bilingva Un quanto perso in strada näki päivänvalon Bolognassa 2019 Paolo Galvagnin käännöksenä. Sen jälkeen saatiin 2020 Arütmia või ööbikud virontajanaan Aare Pilv. Joonas on noussut etelänaapurissamme venäjänkielisen runon eturiviin.

"ja minä olematon tässä maailmassa"

Inhimillinen kino nousee ei-inhimillisen näköalan avautumisesta. Runot hakevat keskusteluyhteyksiä floraan ja faunaan, kääntyvät leppäkerttujen ja ruohon sekä pilvien ja esineiden puoleen. Jos ihmisten toiminta on hyperbalzacilaista elävää kuvaa, säkeet luovat omaa epälineaarista tekstirainaansa. Minä koluaa yksinäisyyttään kuin tutkisi introverttiyden olemusta tai rakentumista teollisen lapsuuden ja jälkiteollisen aikuisuuden aineksista.

Joonaksen sanataiteessa on nähty yhtymäkohtia Jaan Kaplinskin tapaan pilkkoa, koota ja näyttää. Elokuussa 2021 menetetty kirjailija ja kulttuuripersoona olikin runoilijan esikuva ja ystävä. Käännöksen tehnyt Jukka Mallinen on V/venäjän-tuntija, ansioitunut suomentaja (Popov, Sorokin, Gogol, Radov, Brodsky, Mandelštam, Jerofejev, Zavjalov, Zakirov...) ja pitkän linjan toimittaja-esseekirjailija.

"ja nykyisyys liukuu tiehensä.
Ja vain kylmä ilma
liikkuu vastaan,
ja tunnen, miten siltä
salpautuu hengitys
minun liikkeeni nopeudesta."