MURROSKAUSI (2022). Toim. Pasi Lampela & Virpi Rautsiala

"Jokainen esitys muuttaa meitä. Jokin esitys saattaa mullistaa koko elämämme."
Pasi Lampela & Virpi Rautsiala alkulauseessaan

Murroskausi koostuu kymmenestä teatteriammattilaisen toimitetusta haastattelusta ja yhdennentoista jälkisanoista. Kokemuksiaan alalle päätymisestä, työnteosta, taiteesta, yhteiskunnasta ja maailmanmenosta puntaroivat Eero Aho, Cilla Back, Hannu-Pekka Björkman, Wanda Dubiel, Juha Jokela, Ria Kataja, Esa Latva-Äijö ja Minna Nurmelin sekä kirjan toimittaneet Pasi Lampela ja Virpi Rautsiala. Näiden 90-luvulla uransa aloittaneiden näyttelijöiden, ohjaajien ja näytelmäkirjailijoiden jälkeen puheenvuoron ottaa vielä nuoremman polven dramaatikko Ilja Lehtinen.

"En pystynyt istumaan paikallani enkä olemaan hiljaa."
Eero Aho

Teatterintekijöiden muistot ja näkemykset kertovat luovan toiminnan taustoista ja avaavat uuden näkökulman lähihistorian dramaattisiin käänteisiin.

"Kuvittelemme asioiden olevan niin hyvin, että taiteella on varaa olla yhdentekevää."
Cilla Back

Artistien laajoissa ajatusrupeamissa pääsevät esille leipälajin pysyvä vetovoima ja ainutlaatuinen näköalapaikka, tekemisen vaativuus ja kuluttavuus.

"Taide on ihmiskunnan päämäärä."
Hannu-Pekka Björkman

Lukija kuulee yhden todistajan äänen ja samalla kokonaisen taiteilijapolven eetoksen, ison naurun ja jaetun tuskan.

"Jos tekee aloitteen ja puhuu vaikeista asioista, muut menevät hiljaisiksi."
Wanda Dubiel

Haastatteluissa käydään läpi niin tietojen ja taitojen kartuttamista kuin valtapelejä ja edunvalvontaa.

"Jos ohjaaja tekee paineisesti, koko esityksestä tulee paineinen."
Juha Jokela

Suhdetta yleisöön tai itseensä ei rakenneta kuplassa vaan tiiviissä vuorovaikutuksessa työtoverien ja vaihtuvien yhteisöjen kanssa.

"Esityksissä voisi olla jonkinlainen sertifikaatti, jossa todennetaan työryhmän ihmisten voivan hyvin."
Ria Kataja

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat kiihdyttäneet artistienkin eksistentiaalista pohdintaa ilmastonmuutoksen aikakaudella.

"Luonto ja sivilisaatio ovat törmäyskurssilla."
Pasi Lampela

Taiteilijoiden ajatusten lentoa siivittävät näyttelijä-valokuvataiteilija Laura Malmivaaran upea fotografia, pysäyttävä sarja esitysstillejä ja paljonpuhuva tilastoaineisto.

"Oli valtavan suuri helpotus, että olin löytänyt samanhenkisiä ihmisiä ja jonkin yhteyden."
Esa Latva-Äijö

Teatteri painokkaiden kysymysten ja yhteisen koettelun tyyssijana uhkaa toistuvasti jäädä muiden tarkoitusperien varjoon.

"Mennäänkö resurssien huvetessa konservatiivisempaan suuntaan?"
Minna Nurmelin

Itseisarvoisen esteettisen voimansa lisäksi näyttämötaiteella on yhä sijansa merkityksellisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden tukirakenteena.

"Suhteeni instituutioon on viha--rakkaus-tyyppinen."
Virpi Rautsiala

Murroskausi nostaa esiin vaikeita ongelmia ja valaa uskoa draaman kykyyn uudistua ja uudistaa.

"Nämä yksittäiset äänet, monologit, asettuvat osaksi polyfonista äänten kollektiivia, jonkinlaista artistisukupolven kuoroa; kuoroa, joka puheenparsiensa kokonaisuudessa tulee kertoneeksi suomalaisen teatteriyhteisön elosta ja olosta yhteiskunnallisten ja historiallisten muutosvoimien paineessa. Näitä tarinoita tulee lukeneeksi myös laajempana kuvauksena suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä, henkisestä ilmapiiristä, sen yhteisöllisistä ja kulttuurisista ominaispiirteistä. Tekstissä kaikuu yhteisön koraali -- soraääniä unohtamatta.
Murroskauden dramaturgia rakentuu siis yksilöiden kertomusten varaan mutta puhuu silti kollektiivin äänellä. Se kaiuttaa kokonaisen taiteilijayhteisön kokemusta -- olkoonkin, että tuo kokemus on ristijännitteinen, monimuotoinen sekä yhteen hallitsevaan kerrontamalliin palautumaton. Murroskausi on ainutlaatuinen palanen todistusaineistoa, dokumentti eräästä omintakeisesta kulttuurisesta muodostelmasta, joka eli ja muotoutui eräässä pohjoisen Euroopan kolkassa 2000-luvun taitteessa.
Mutta mitä useampaan kertaan minä näitä haastatteluja luen, sitä voimakkaammin kuitenkin herää kysymys: mitä seuraavaksi?
Yritän vastata tuohon kysymykseen."
Ilja Lehtinen


"Tärkeä työ"
Hanna Korsberg, teatteritieteen professori, Helsingin yliopisto

"Erittäin kiinnostava kokonaisuus"
Saijaleena Rantanen, yliopistonlehtori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia / musiikkitieteen dosentti, Helsingin yliopisto

"Ilahduttava veto. Teatterintekijät on saatu puhumaan henkilökohtaisesti ja avaavasti. Ison ja kiitettävän työn päättää Ilja Lehtisen essee, hieno uuden ihmettely."
Mika Leskinen, teatteriohjaaja

"Komea haastatteluopus asettuu hienoksi jatkoksi esimerkiksi teoksille Teatterikirja (Love 1977), Haaveesta vai pakosta (VAPK 1986), Koirien ajama kettu (Like 1998) ja Aikansa häikäisevä peili (Like 1999), joita tuli opiskeluaikoina selailtua usein."
Juha-Pekka Mikkola, näyttelijä


"Erittäin kiinnostava! Tässä käydään läpi isoja henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia ja taidekentän muutoksia eri teatterintekijöiden elämäntarinoiden kautta."
Marko Suomi, Instagram 10/xi/23