Gekko Paavilainen, KAKSISARVINEN (2023)

”Kurjaa olisi ollut, jos elämä olisi ollut harhaa, tai hän pelkkä sarjakuvasankari, tarueläin tai romaanihenkilö.”


Miten Rekolla menee? Ei hassummin. Yksisarvinen-romaanissa (ntamo 2020) lukijat hurmoksiin saanut laulumaiden charmööri ja susirajan verbaalivirtuoosi on aikuisempi, aika paljonkin aikuisempi, yhä poikamainen, yhä sopivasti maalaismainen, utelias, irtonainen ja enemmän tai vähemmän onnellisesti yksin.

Jotain on tapahtumassa yhtä kaikki. Ehkä se, mikä tapahtuu Rekolle, on pohjimmiltaan sama, mikä tapahtuu muillekin, ja sen nimi on elämä.

Ja ehkä senkin vuoksi Kaksisarvinen rakentuu usean eri henkilön näkökulmasta kerrotuille elämänkäänteille 70-luvulta nykypäivään. Romaani vie lukijansa todistamaan sitä, mitä kuuluu esimerkiksi Rekon ihanalle siskolle Sessille, parhaalle kaverille Miksulle, aina neuvokkaalle Elselle, Rekon vanhemmille ja mummolle sekä lapsuudenystävälle Topille, ex-heilalle Tonille, romanssin hänen kanssaan vaarantaneelle Samulle ja loputtoman arvoitukselliselle pohjoisen vauhtiveikolle Asselle. Näiden mainioiden hahmojen mukana päästään seuraamaan taiteilijaksi varttumista Pariisissa, itsenäistymistä Amsterdamissa, homoporvarillistumista suomalaisessa esikaupungissa sekä muun muassa ankaraa bailaamista Itämerellä ja muuallakin.

Pääasiallinen miljöö on kuitenkin edelleen muuan seksiä tihkuva ja ikuisesti sykkivä väestötihentymä Pirkanmaalla. ”Tampere on lemmentemppeli. Tampere on hullaannuksen metropoli. Tampere on maailman värähtelevin kaupunki.”

Gekko Paavilaisen Yksisarvinen sai lämpimiksi niin suuren yleisön kuin paatuneet kriitikotkin. Aamulehti luonnehti sitä ”pelottomaksi” ja Hervannan Sanomat suositteli sen rakkaussaagaa kaikille. Yle Radio Suomi kiitti romaanin ”tarkkaa kuvausta 90-luvusta”. Muotisuunnittelija Isa Kukkapuro-Enbom iloitsi ”hullun rakastettavasta kasvutarinasta täynnä hillittömyyksiä, kielikuvia ja rehottavaa seksiä”, siinä missä kirjailija Salla Simukka kehui ”tarinaa kiihkeästä ensirakkaudesta, mutta myös vähän pidemmästä ja vakaammasta rakkaussuhteesta, jonka toinen osapuoli ei olekaan ihminen vaan kaupunki”. Teos vei Paavilaisen Baba Lybeckin haastateltavaksi televisioon, ja romaanista tuotettiin (WAP) myös äänikirjaversio näyttelijä Antti Väreen lukemana.


”Suippo, terävä ja näyttävä ovat sarven totunnaiset laatupiirteet. Sarvet esiintyvät luonnossa aina pareittain.”


Miten Rekolla menee ja millainen on Rekon ja läheistensä maailma? Se valkenee ainoastaan lukemalla Kaksisarvinen.