Teemu Helle, sorta vala (2009)

"Metrotunneli, katutaso. Niiden välillä liukuportaat aina liikkeessä. Jalka empii askelmaa kuten käsi ilmaa, ilma kahden keuhkon väliä, polvi välttelee toista. Valinta tapahtuu yleensä vähintään kahden väliltä, niin kuin ilmeet. Aistit, kun käsi koskettaa vieressä liikkuvaa hihnaa, milloin täytyy irroittaa pää hartioiden välistä. Särmä on yhtä kuin partainen mies vuoristossa tai sänkinen laakso. Kaikki kiinnostavuus sijoittuu niiden välille, käsien välillä vallitsee vastuu. Odottamisen jatkuva olo vertautuu parantuviin mustelmiin, tai kahden puun väliseen horisonttiin, suolla. Tai sitten se on vain unohdus – sininen linja-auto pellolla. Raitiovaunun kirske metsässä."sortya

sorta vala on Teemu Helteen esikoisrunokokoelma.

"Teemu Helteen runous on mielenkiintoinen sekoitus valtavirtaa, kokeellisuutta ja yhteiskunnallisuutta. Valtavirtaa runot ovat sikäli, että niiden kirjoitustyyli mukailee runouden kaanonia. Samanaikaisesti Helle kuitenkin käyttää sanaleikkejä, fragmentaarisuutta ja muita kokeellisiksi luokiteltavia elementtejä. Kun tämä kaksinaisuus yhdistetään yhteiskunnallisuuteen, tekstit ovat latausta täynnä.

Helteen kolme kirjaa, sorta vala, Kiss ash ja Oy muodostavat teemoiltaan yhtenäisen trilogian. Niiden punaisena lankana kulkee kysymys vastuusta. Helle esittää kysymyksen, kuka loppujen lopuksi on vastuussa tuhoutumassa olevasta maailmasta: yksilö, yhteisö vai molemmat?

[...]

sorta vala on trilogian poukkoilevin. [...] Helle kokeilee eri kirjoitustapoja. Kirja toimii paremmin pitäytyessään [kokeellista] perinteisemmässä ilmaisussa."

Esa Mäkijärvi, Kiiltomato