Tiina Lehikoinen, TURVALLISET VEISTOKSET (2009)

Tiina Lehikoisen ensimmäinen runokokoelma tarkastelee kulttuurisia veistoksia. Kokoelman aiheita ovat mies- ja naiskuvat, patsastelu, seksuaalisuus, ruumis, valta ja vapaus. Runojen sävyt vaihtelevat vakavasta leikkisään. Säkeet ovat diskursiivisia ja plastisia, hermeettisiä ja dialogisia, absurdeja, toisinaan lakonisiakin.

"Turvalliset veistokset pysyttelee enimmäkseen vakavasävyisenä, mutta mukaan mahtuu yllättävän leikkisiäkin kohtia. [...]

Lehikoisen runojen perustyyli on värikkään rönsyilevä ja kielellisessä uudistuspyrkimyksessään määrätietoinen. Suora ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden kuvaus sekoittuu vaativaan kielen ja sukupuolen olemusta tarkastelevaan filosofisuuteen.

[...] Lehikoisen runot ovat usein kauniilla tavalla takkuisia.

Iloisenrajut sanavyyhdet voimistuvat kokoelman edetessä, saaden absurdejakin sävyjä, ja kietovat sisällön ja muodon monitulkintaiseen rikkinäisyyteen. Runoissa kritisoidaan patsastelevaa, passiivista naiskuvaa ja muuta kulttuurista staattisuutta. Keskeneräisyyden teema viittaa uutta etsivään kieleen.

[...] Lehikoinen [...] onnistuu pitämään ihmisen ja maailman yhteenkietoutumisprosessin kiinnostavana."

Virpi Alanen, Kiiltomato