Marjo Niemi, SE SAATTAA OLLA IHMINEN (2025)
Hinta 24,90 €
”Sun matkapahoinvointisi käynnisti mun luokkahissin.”
Elli on menettänyt ystävänsä Sonjan. Läheisenä hän yrittää selvittää välinsä tämän rikkaisiin omaisiin, Sami-veljeen ja Katariina-äitiin, kirjailijana hän koettaa ymmärtää nykyajan muodostumista ja prekariaatin edustajana hän joutuu palaamaan kaameaan lapsuuteensa. Älykkään mutta äkkipikaisen Ellin tragikoomisissa surutöissä likaiset salaisuudet paljastuvat, ihmissuhteet ruhjoutuvat ja kummalliset romaanihenkilöt syntyvät aina amnesiapotilas Mariasta psykiatri Maurin kautta etsivä Jauhoseen.
Marjo Niemen kahdestoista näytelmä saa kantaesityksensä Ryhmäteatterissa helmikuussa 2025. Kappaleen ohjaa Anna Jaanisoo. Niemen teos ottaa aineksia hänen kolmannesta romaanistaan Ihmissyöjän ystävyys (Teos 2012), jonka ”romaani romaanissa” -rakennetta Helsingin Sanomat kiitti ja korosti kerrontaa ”hienona yhdistelmänä etäännyttävää, groteskia karrikointia ja kohti puhuvaa suoruutta”, mutta se kasvaa itsenäiseksi draamaksi. Samaan aikaan Ellin romaani alkaa suistua radaltaan jo alkumetreillään.
”ELLI
Sonja ei jotenki päässy siitä yli.
SAMI
Siis meidän perheestä vai?
ELLI
No ei kun siitä mistä teidän suvun rahat on peräisin.
SAMI
Nyt mä putosin. Eli siis Sonjako ei päässyt yli meidän isoisovanhempien yrityksestä?
ELLI
Yrityksestä, joka menestyi juutalaisten tappamisesta.
SAMI
Siis nyt hei.”
Näytelmän käsiohjelmassa Niemi kirjoittaa Ellistä "raivokkaana luokkanousijana". Hän jatkaa tämän ja muiden henkilöiden avulla pohtimastaan menneisyyden kanssa pärjäämisestä ja tässä kulttuurisesti välttämättömässä puuhassa taantumisesta viimeisen viidentoista vuoden aikana: ”Ajattelin joskus, että jos muistamme menneen, toimimme oikein. Olinpa höpsö. Monet lukevat fasismin historiaa innoissaan, eivät kauhuissaan. Ja monet niistäkin, jotka hyvinä aikoina ovat ihmisoikeuksien puolella, saattavat menettää pienenkin sadekuuron tullen sivistyksen pintalakkansa ilmeenkään värähtämättä. Sen olemme saaneet nähdä.”
Niemi teki ensimmäiset teoksensa teatterille 00-luvun alkupuoliskolla ja debytoi myös prosaistina Tiiliskivi-palkitulla teoksellaan Juostu maa (Teos 2004). Toinen romaani Miten niin valo (Teos 2008) oli Runeberg-ehdokkaana ja neljäs Kaikkien menetysten äiti (Teos 2017) voitti saman kilpailun. Tekijästä tuli laajankin yleisön tuntema dramatisti KOM-tuotannon Odotusaika on maksullista puheaikaa (2006) myötä. ”Köyhät auttavat toisiaan, kun ja vaikka kukaan muu ei sitä tee. Maailma voi olla aika mätä, mutta usko ihmiseen tekee ihmeitä. Niin myös näytelmän lopussa”, kirjoitti silloin HS. Tätä seurasi esimerkiksi Lea-ehdokas Näytät vieraalta rakas (Jurkka 2009). Viimeisimpiä Niemen näyttämötaideteoksia ovat ”hauska” (HS) Keskellä ruuhkaa juoksee nainen (Avoimet Ovet 2017) ja kulttiasemaan kohonnut ”ilmaisussaan kevyt mutta sanomassaan painava” (HS) Norminäytelmä (KokoTeatteri 2021), joka myös kutsuttiin Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon 2023. Hänen viimeisin romaaninsa Kuuleminen (Teos 2021) sai tunnustusta muun muassa Finlandia-ehdokkaana. Niemi on mukana Mahdollisen kirjallisuuden kirjassa (ntamo 2024).
Toimituskulut
- Postitse Suomeen (kirje / paketti)
- 3,00 €
- Toimitusaika 7-10 päivää.
Tilauksesi tuotteet voidaan toimittaa seuraavilla toimitustavoilla.
ntamo, Helsinki 2025. 150 x 180 mm, pehmeäkantinen, 192 s. ISBN 978-952-215-945-8. Ulkoasu & taitto Göran de Kopior. OVH 29,00 euroa, ntamo.net-hinta 24,90 euroa.