Sami Pihlström, ENNEN KUIN IHMINEN VÄISTYY (2025)

”Koetan […] osoittaa humanististen teemojen runsauden (mutta samalla yhtenäisyyden) tiedepolitiikasta uskonnonfilosofian kautta Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan ja koronapandemian kaltaisten aikamme kriisien ajattelemiseen. Samalla koetan korostaa humanistisen ja rationaalisen tieteellisen ajattelun kiinteää yhteyttä.”


Humanismilla on kunniakas historiansa. Sen piiriin luetut klassikot Petrarcasta de Montaigneen ja Spinozasta Diderot’hon ovat yhä omiaan herättämään yleistä arvostusta. Käsite on kuitenkin viime aikoina ollut kaventumaan päin, useinkin yhdistymäisillään militanttiin ateismiin, ja sitä vastaan on myös esitetty ekologisista huolista nousevia epäilyksiä. Sen käyttökelpoisuutta tutkitaan ja koetellaan uudessa kirjassa, joka myös ottaa huomioon posthumanismiksi kutsutun arvostelun.

Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström keskustelee teoksessaan Ennen kuin ihminen väistyy esimerkiksi humanismin moderneihin kärkinimiin lasketun G. H. von Wrightin (1916--2003) kanssa. Usein synkeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin näkemyksiin päätynyt akateemikko alkoi vanhoilla päivillään myös epäillä humanismia siihen liittyvien haitallisten sivumerkitysten vuoksi. Optimismin ja pessimismin välistä meliorismia suosiva sekä pragmatistisen ajatusperinteen ja kantilaisen kriittisen hankkeen yhdistämisissä ansioitunut Pihlström etsii mahdollisuutta ”tehdä ymmärrettäväksi inhimillisen maailman ’järjestystä’”. Kirjan teksteissä ”pohditaan ihmisen elämää ihmisen maailmassa ja yritetään hahmottaa tälle elämälle asettuvia uhkia mahdollisimman rehellisesti”.

Teoksen 10 päälukua liikkuvat monissa eri aihepiireissä. Pihlström valaisee sivistyksen ja valistuksen merkitystä, pohtii niin pandemian kuin sodan ja rauhan kysymysten vaikeita eettisiä valintoja ja tarkastelee yhtä hyvin ilmastonmuutoksen kuin myös rajaturvallisuusasioissa nähdyn käännytyslain- ja käytännön ongelmia. Myös pahuus ja uskonnon paikka maallistuneessa maailmassa lukeutuu käsiteltäviin teemoihin, samoin tiedepolitiikka. Erityisesti korona-ajan pulmallisuuksia, Ukrainan kärsimän venäläishyökkäyksen seurauksia ja Suomen tekemää Nato-päätöstä koskevissa julkisissa debateissa Pihlström on joutunut puolustamaan kantoja, joita on pyritty rajustikin kiistämään. Yhteiskunnallinen mielipiteenmuodostus kuuluu hänen kiinnostuksiinsa siinä missä akateeminen tutkimuskin.

Pihlströmin edellinen ntamo-kirja Ota elämä vakavasti. Negatiivisen ajattelijan opas (2018) oli arvostelu- ja myyntimenestys. Se poiki kiittäviä arvosteluita niinkin yllättäville foorumeille kuin Talouselämä, Kotiliesi ja Ruotuväki. Tekijää myös haastateltiin taajaan lehdistössä. Uutuusnimekkeen johdannossa hän kuvaa ’kirjaa’ – eikä siis tutkimusartikkelia – ylimalkaan työnsä ja ajattelunsa perusyksiköksi.


”Tahdon omalta pieneltä osaltani jatkuvasti pitää yllä myös suomen kielellä käytävää filosofista keskustelua, vaikka päätyöni julkaisenkin kansainväliselle akateemiselle yleisölle englanniksi. […] Kirjoitan tavallaan samaa kirjaa yhä uudestaan: työstän erilaisia näkemyksiä ja näkökulmia jatkuvasti uusissa yhteyksissä ja hieman uusin tavoin palaten loputtomasti samoihin peruskysymyksiin, jotka eivät sittenkään pysy aivan samoina julkaisusta toiseen.”


Pihlströmin viimeaikaisia teoksia ovat esimerkiksi “The Unthinkable” in Ethics, History, and Philosophical Anthropology (Bloomsbury 2025), Realism, Value, and Transcendental Arguments between Neopragmatism and Analytic Philosophy (Springer 2023), Humanism, Antitheodicism, and the Critique of Meaning in Pragmatist Philosophy of Religion (Lexinton 2023), Toward a Pragmatist Philosophy of the Humanities (SUNY Press 2022) ja Pragmatist Truth in the Post-Truth Age (Cambridge University Press 2021) sekä toimite The Bloomsbury Handbook of Pragmatism (Bloomsbury 2024) ja yhdessä Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professorin Sari Kivistön kanssa tehdyt Toista ajatellen. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia toiseuden kohtaamiseen (SKS 2022), Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan? (Gaudeamus 2018) ja Kantian Antitheodicy. Philosophical and Literary Varieties. (Palgrave Macmillan 2016).