Maija Vilkkumaa & Satu Rasila, BOSSLADY (2026)

”taisteluun kuolee
siihen kuolee”


Anni ja Elli ovat vasta ihan nuoria. He innostuvat suffrageteista, vaikkei ole kristallinkirkasta, keitä ne taas olivatkaan ja mitä edustivatkaan. On se riittävän selvää kumminkin. Oikeuksista pitää taistella ja vapautumiselle antautua. Isompina Elli ja Anni päätyvät eri kuvioihin, mutta sattumat kuljettavat heidät toistensa lähelle. Täytyy jälleen pelastaa kaikki maailman naiset, ainakin toinen toisensa.


”Meillä on oikeus olla täällä!”


Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa teki YLElle kesäksi 2017 peräti 20-osaisen radiomusikaalin Mä halusin olla suffragetti. Musiikkiteatteriammattilainen Eeva Kontu keksi ehdottaa pop-idolille, että tämä jatkaisi teoksensa kehittelyä täyspitkäksi näyttämökappaleeksi. Hanke sai vauhtia, kun Vilkkumaa aloitti 2019 yhteistyön näytelmäkirjailija-dramaturgi-ohjaaja Satu Rasilan kanssa. Lopulta syksyllä 2024 kantaesitettiin Jyväskylän kaupunginteatterissa heidän Suffragetti-pohjasta vapaasti muokkaamansa kokoillanmusikaali Bosslady, jossa Kontu vastasi musiikin sovituksesta ja musiikkidramaturgiasta. Spektaakkelin sisältämät parikymmentä ääritarttuvaa laulua julkaistiin ensi-illan aattona myös albumina.


”Ja että jos me saatais ne sirpaleet pois ihmisten sydämistä, niistä vois rakentaa peilipallon, jonka alla kaikki vois tanssia vapaana ja onnellisena ilman kenenkään tuomiota... ”


Lopputulos on poikkeuksellinen. Ensinnäkin Bosslady on täysin kotimaiseksi tuotokseksi häkellyttävän uskottava yleismaailmallinen musical sukoilemattoman tehoisissa käänteissään, elävissä hahmoissaan ja hillittömän energisoivissa numeroissaan. Toisekseen se on lajityypissään harvinaisen syvällinen niin nuorten naisten psykofyysisen ja sosiaalisen todellisuuden kuvauksessaan kuin yhteiskunnallisesti tärkeiden kysymysten käsittelyssään. Annin ja Ellin hullaantuminen historiasta on yhtaikaista hullaantumista elämästä, eikä mikään voisi kiskaista myös katsojaa, kuulijaa ja lukijaa väkevämmin mukaansa. Heidän ottelunsa miesmahtia ja vanhoillisia rakenteita vastaan sytyttävät yleisössä tasavahvasti oikeustajun ja pebanketkutusvaiston. Harvoin on kriittinen impulssi yhdistynyt näin riemastuttavasti hauskanpitoon, täysipainoinen kasvukuvaus pophittimäisen vastustamattomaan rullaukseen. Siksi Bosslady ampaisee heti kättelyssä omalle radalleen ja kutsuu spektaattorit taikapiiriinsä latautumaan elämänsä täpinöihin.


”Ja mä kurkotan kuuhun ja minun tähteen
ja vielä sä näät miten täältä lähtee
maailma on meidänkaltaisten
tyttöjen, naisasianaisten
joo mä haluan olla suffragetti”


Tarharyhmä-bändissä rocktähden uransa aloittanut Maija Vilkkumaa on sooloartistina julkaissut kahdeksan studioalbumia. Turun kaupunginteatterin dramaturgi Satu Rasila on kirjoittanut (yksin tai yhteistyössä) viisitoista näytelmää ja lukuisia ohjaustöitä sekä kirjoittanut televisiotuotantoihin. Hänen teatteritöitään ovat esimerkiksi Katoava maa (2013) ja Lea-finalisti Ilman sinua (2023) sekä musikaali Seili (2014). Fil. maist. Vilkkumaan tuotantoon kuuluvat puolestaan romaani Nainen katolla (2013) ja laulut Helsingin kaupunginteatterin Myrskyluodon Maijaan (2017) sekä pienoisnäytelmä Merisää yhdessä Sofi Oksasen ja Elina Snickerin kanssa luodussa Vain parasta minulle -kokonaisuudessa (2021, ohj. Aino Kivi). Kahden odottamattomaan yhteistyöhön ryhtyneen dramaatikon keskustelu luomuksensa synnystä ja tunnusta muodostaa Bosslady-näytelmäkirjan mehukkaan Jälkisanan.

Suffrageteista maineikkaisimpiin kuulunut britti Emmelina Pankhurst (1858--1928) vertasi My Own Storyssaan (1914) alkanutta suursotaa (josta sittemmin käytettiin nimitystä I maailmansota) ja valtavaa vastustusta herättänyttä naisten kamppailua: "Euroopassa jokainen suurvalta pannaan liikekannalle raakalaismaista, säälimätöntä, barbaarista sodankäyntiä varten -- toinen toisiaan vastaan, pieniä ja epäaggressiivisia kansoja vastaan, naisia ja lapsia vastaan. Kuinka miedolta siihen verrattuna tuntuukaan tämä selontekoni naisten taistelunhaluisesta noususta poliittista ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta vastaan." Suomessa asiaa olivat tässä vaiheessa edistäneet muiden muassa Minna Canth, Alexandra Gripenberg, Hilja Liinamaa-Pärssinen, Hilda Tihlä, Helena Westermarck, Maikki Friberg & Elsa Hästesko, Lucina Hagman, Alli Nissinen, Hilda Käkikoski, Lyyli Vihervaara, Ain'Elisabet Pennanen, Maria Jotuni ja L. Onerva. Mukaan liittyivät pian esimerkiksi Hella Wuolijoki, Hilja Tamminen, Helmi Krohn, Salme Setälä ja Katri Vala. Jokaisella oli tyylinsä ja tapansa; turhaan ei Bossladykaan korosta naisasian ja -ajattelun monitahoisuutta.