Tomi Sonster, SIIHEN MIHIN TONTTU ASTUU (2009)

Siihen mihin tonttu astuu uudistaa scifin ja kauhun perinnettä yhdistämällä sen yhtäältä surrealistiseen ja naiivistiseen kuvastoon ja toisaalta siihen, mitä on tapana kutsua arkitodellisuudeksi. Tämä on Tomi Sonsterin esikoisrunokoelma.

"Tomi Sonsterin kokoelmassa Siihen mihin tonttu astuu pulpahtaa paljon muutakin kuin 'silmämunat kodittoman kasvoista'. Korkeakirjallisten viitteiden sijaan runoissa vilahtelee ihmissusia ja vampyyreita, haudanryöstelijöitä, salaisia agentteja ja robotteja.

Monen muun ikäisensä runoilijan tavoin Sonster (s. 1976) tuntuu löytäneen tiensä kirjallisuuteen intohimoisen populaarikulttuurin fanittamisen kautta.

Sonsterin runot ovat toisinaan absurdeja juoniselostuksia ja toisinaan pieniä makaabereja runokuvia. [...] Sonster antaa vihiä siitä, millaista äärimmäistä actionia runouden keinoin olisi mahdollista kirjoittaa.

Jos Vilja-Tuulia Huotarisen tai Juuli Niemen edustama tyttörunous on jo vakiintunut suomalaiseen runokenttään, Tomi Sonster astelee muun muassa Teemu Mannisen tavoin kohti poikarunouden genreä.

Suosittelisinkin, että äidinkielen opettajat vilkaisisivat oppitunneille luettavaa etsiessään Sonsterin suuntaan. On varsin vahvistava kokemus ymmärtää -- ehkä opettajaakin paremmin -- mihin runossa viitataan."

Henriikka Tavi, Helsingin Sanomat