Sinikka Tirkkonen, KAUNIS EHTO (2010)

Kaunis ehto on kiitetyn ja palkitun (Runeberg-palkinto, Valtion kirjallisuuspalkinto, Otavan tunnustuspalkinto, Itä-Suomen läänin taidepalkinto) Sinikka Tirkkosen viides kirja: vahvaa ja metodisesti kunnianhimoista runoa mielen rakentumisesta ja murtumisesta, keskiössään pitkä proosamuotoinen sarja ”Tunnusmerkit”.

"[...] Kaunis ehto on eräänlainen elämäntarina. Sen keskuksena on proosarunosarja Tunnusmerkit, joka kuvaa mielen murtumista ja rakentumista. [...]
Runot keskustelevat taiteilijoiden ja filosofien kanssa, Sartre ja Tšehov ovat tärkeitä. [...] Tirkkosen runot etenevät miltei hengästyneesti. Painavat lyhyet päälauseet vuorottelevat pitkien polveilevien lauseiden kanssa. Runoissa on niin runsaasti yksityiskohtia ja assosiaatioita, että teksti on kuin intensiivinen kuvakertomus tai surrealistinen kuvasarja, aukkoinen ja leikkauksiltaan nopealiikkeinen. [...]
Kaunis ehto ei ole helppo eikä keveä kokoelma. Se on viitteidensä ja yhtä aikaa tiiviin ja rönsyävän ilmaisunsa puolesta painava, jopa raskas. [...]
Kauniin ehdon runot karttavat kontrolloivaa selitystä. Ne kylläkin edellyttävät lukijalta kulttuurista tietämystä, mutta ne antautuvat sellaisellekin, joka lukee niitä piilotajuntaan vetoavana kuvasarjana. Pinnaltaan selkeinä, mutta sisällöltään monimutkaisina ne esittävät todellisuutta kyseenalaistamalla totunnaisen ilmaisutavan. Ne ovat kuin välähdyksiä hetkistä, joiden jatkumo ei perustu ulkonaiselle syy--seuraus-suhteelle."
Marja-Riitta Vainikkala, Kaleva 13/vi/11

"Anna Ahmatova näyttää olevan Tirkkoselle tärkeä esikuva. [...] Olemassaolon tarkoituksettomuus näkyy monissa runoissa, toisaalta myös luja
elämänhalu. [...] Tirkkosen tapa kertoa hyvin henkilökohtaisesti tuo asiat liki [.]"
Ritva Kolehmainen, Savon Sanomat 23/x/10

"Jeee."
Juhani Tikkanen blogissaan 5/v/11

"Tirkkosen tavassa kirjoittaa mikään ei ole pikkusievää, eikä teeskentelylle ole sijaa."
Johanna Kähäri, Kiiltomato (teoksesta Unohdus, ntamo 2008).