Arjen Duinker, EHKÄ NELJÄ YHTÄLÖÄ (2002/2012)

Alankomaalainen Arjen Duinker tunnetaan äärimmäisen konkretistisena runoilijana: on sanottu, että hänellä "esineet saavat olla esineitä", vapaina ajatusten ja ideoiden niiden ylle yleensä heittämästä varjosta. Ehkä neljä yhtälöä (Misschien vier vergelijkingen, 2002) näyttää allegoriselta runoelmalta, jossa neljä ääntä — Skarpa, kesakkoinen nainen, korukorvainen nainen ja intialainen laulaja — tuntuu luotaavan kukin oman tajuntansa mysteeriä. Sävy on yhtä aikaa herkkä, ironinen ja melankolinen, kuten Scarpan aloitussanoissa: "'Tervetuloa sisimpääni/ ja tervetuloa portaikolleni./ Oi portaikko vähäaskelmainen!/ Oi portaikko ja askelmat jotka olen laatinut!/ […] Puhukaa lasisanoin,/ puhukaa betonisanoin,/ puhukaa vesisanoin!'"

"Scarpan portaikko" (aloitusjakson otsikko, ja vrt. kuuluisa samanniminen italialainen arkkitehti) on metafora, mutta samalla jotakin niin konkreettista, että se väkisin pakenee haltuunottoa. "Henkiä ei ole olemassa./ Jos niitä olisi, ne puhuisivat mahdollisesti totta./ Mutta niitä ei ole./ Jos niitä olisi, ne voisivat lähteä matkalle mukaan./ Mutta niitä ei ole./ Jos niitä olisi, ne keksisivät ennen pitkää jotakin / Mutta niitä ei ole."

Arjen Duinker on syntynyt 1956 Delftissä, jossa hän edelleen asuu. Hän debytoi 1988 kokoelmallaan Rode oever (Punainen ranta). Hänen runouttaan on käännetty mm. italiaksi, ranskaksi, englanniksi, portugaliksi, venäjäksi ja farsiksi, ja "World Poem" -projektissa muuan hänen runoistaan käännettiin 220 kielelle. Duinker on voittanut mm. Jan Campert- ja VSB-runopalkinnot, joista jälkimmäiseen myös Ehkä neljä yhtälöä oli ehdokkaana.

Antero Helasvuo (s. 1941) on suomentanut englannista ja hollannista, viimeksi Gerbrand Bakkerin romaanin Isä muuttaa yläkertaan (Karisto 2012). Arjen Duinkerin runoja on hänen suomennoksinaan aiemmin julkaistu Tuli&Savu Netissä.