Esko Karppanen, UNOHDUKSEN TÄLLÄ PUOLEN (2013)

Esko Karppasen punnitut ja tiiviit mutta puheliaat esseet ovat filosofis-kaunokirjallisia yhtä hyvin sisällön kuin tyylinkin puolesta. Niissä -– usein hyvinkin syvällinen -– pohdinta voi äkkiä muuttua sepitteeksi tai pastiššiksi, ja kuvitteellinen antaa tilaa ajatuksellisille hypyille ja pirueteille. Koko ajan kokeillaan myös esseemuodon rajoja, ja kas, ne osoittautuvat liikkuviksi ja notkeiksi.

Pohdintojen virikkeet ulottuvat myytti- ja kansanrunoperinteestä Eino Leinon ja Klaus Mannin kautta Durasiin ja Yourcenariin. Keskiosiona on laaja essee Marja-Liisa Vartion runoudesta.

Esko Karppanen on valmistunut filosofian kandidaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1982 ja filosofian lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987. Hän on työskennellyt koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa, muun muassa Venetsiassa. Karppanen on kirjoittanut esimerkiksi italialaisista kirjailijoista, lausuntataiteesta ja sonettirunoudesta (vrt. jälkisanat Liisa Enwaldin suomennoksessa Rilke, Sonetit Orfeukselle, TAI-teos 2003 / ntamo 2012).

"Niin kiinnostavaa luettavaa, että kirja jää jatkuvasti luettavien teosten hyllyyn."
Ritva Kolehmainen, Sivukirjoituksia-blogi

"Esseekokoelma porautuu niin sanojen, kirjojen kuin kirjallisuudenkin ytimeen. Mutta se ei tee sitä aivan perimmäisillä tavalla vaan tiedon ja fantasian, kokemuksen ja kaunokirjallisuuden rajoja rikkomalla, välillä hipoenkin. Karppanen tuntee hyvin eurooppalaisen kantavan kirjallisuusperinteen ja osaa sitä käyttää harkiten ja taiten. Hän peilaa sen oman elämänkokemuksensa läpi kirkkaaksi esseeksi.”
Risto Kormilainen, Kaltio

"Kokoelman laajin essee on Marja-Liisa Vartion lyriikkaa käsittelevä 'Viluista tanssia, huokausten seppeleitä' -- se onkin kokoelman parasta antia [...] kirjoituksessa pääsevät oikeuksiinsa Karppasen kyvyt lyriikan tuntijana.
Vartion lyriikan intertekstuaaliset kytkennät Karppanen hahmottelee vakuuttavasti, ja päälle päätteeksi hän osoittaa erinomaista taitoa tulkita lyriikan rytmisiä ominaisuuksia. Tällaista metriikan eli runomittaopin asiantuntemusta ei nykyään usein tapaa."
Lasse Koskela, Vartija