Jyrki Pellinen, KUOLEMA PUŠKININ KÄDELLE (2013)

Suomalaisen nykyrunon virtuoosin ja arvoituksen vahva, punnittu kokoelma -– ja ratkaisu: kenties koko ajan onkin ollut kyse myös siitä, että ”Jyrki täällä ainoana kirjoittaa venäläiseen tyyliin” (kuten Hannu Mäkelä täällä on ainoana havainnut). Uusi ymmärrys isästä ja alkuperästä on samalla uusi näkymä Suomeen, ja Kuolema Puškinin kädelle on myös Pellisen oman aiemman runouden uudelleenarviointia.

Jyrki Pellinen (s. 1940) debytoi kokoelmalla Näistä asioista (1962).

"Jyrki Pellinen luo edelleen nahkaansa kirjailijana, yli viidenkymmenen julkaisuvuoden jälkeen. Useasti palkitun konkarin tuotanto on paitsi laajuudeltaan, myös merkitykseltään kunnioitusta herättävä.

Aiemmalle tuotannolle tyypilliset kysymykset identiteetistä, ajasta, taiteilijan osasta ja taiteen kaupungeista ovat edelleen läsnä, mutta [...] Pellinen varioi muodollisesti uusin keinoin.

Kuolema Puškinin kädelle on yksityinen luotaus venäläiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Erityisen paljon liikutaan Pietarissa, sellaisena kuin se näyttäytyy kokijan mielenmaisemassa. Tämän kirjallisen kaupungin kaduilla kulkevat rinnan fiktiiviset ja historialliset hahmot, Raskolnikovista Mannerheimiin.

Kokoelmassa tehdään tiliä venäläisen runouden ja oman kirjoittamisen lisäksi venäläisestä yhteiskunnasta, mutta runojen taustalla on läpi teoksen vahva henkilöhistoriallinen vire.

Pellisen toteava ilmaisu muistuttaa uutukaisessa suuresti 1900-luvun alun venäläisiä modernisteja, erityisesti akmeistien konkreettisia kuvia. Hienoinen kohosteisuus vaihtuu kuitenkin usein jo seuraavalla sivulla puheenomaiseksi, proosalliseksi ilmaisuksi. Pellinen on ollut aina koulukuntiin sopimaton kirjoittaja."

Jaakko Mikkola, Turun Sanomat