Liisa Enwald, KAMMIOILOA (2013)

Hautapaasien ja muistoalbumien tekstit, virsirunous, kuoroyhteisöt, mittaan suomentaminen, Rilke, Juvonen ja Rekola, kuri ja vapaus tyttökoulussa ja kielenhuollossa, ”kirjallisuuden kanttorit”, tutkijankammion lumo. — Nämä viisaat ja kirkaskieliset esseet lähestyvät kirjallisuutta ja kulttuuria niiden katvealueiden kautta. Liisa Enwaldin ote on omaelämäkerrallinen, ”vaikka muistelmaa en ole kirjoittanut”. Ja katve ei olekaan sama kuin marginaali; vähemmälle yleiselle huomiolle jäävä voi olla monien harrastamaa, ja esseissä näköjään suppeistakin teemoista avautuu laajoja koko kulttuuriamme ja sen tilaa sivuavia kysymyksiä.

Liisa Enwald on pitkän linjan kirjallisuusvaikuttaja, kirjoittamisen opettaja, Rilken suomentaja ja Mirkka Rekolan runoudesta väitellyt tohtori. Hän on toimittanut tärkeää TAIte-runouslehteä 1994-–2007 ja Elämäntarina-lehteä vuodesta 2011.

"Kammioiloa on ilo lukea. Enwald löytää sielun vaikka piirongista."
Ritva Kolehmainen, Sivukirjoituksia-blogi

"Enwaldin muistot ja nykyhuomiot kielestä, kirjoista ja kirjoittamisesta on kerrottu hiljaisella äänellä, mutta ne kantavat kauaksi."
Eija Komu, Karjalainen

"[K]oostuu esseistä, jotka kannattaa lukea hitaasti ja rauhassa. Ne ovat paljolti omaelämäkerrallisia, mutta levittäytyvät syvällisesti kulttuurin eri kentille –- välillä mukavasti poukkoillen."
Pentti Stranius, Kammioiloa