Rainer Maria Rilke, UUSIA RUNOJA (2016)

Yli sata vuotta sitten Rainer Maria Rilke (1875-–1926) otti runoudessaan uuden suunnan, joka viitoitti tietä koko eurooppalaiselle lyriikalle. Kaihon ja helkynnän tilalle astui  pyrkimys sisällön objektiivisuuteen ja muodon kirkkauteen. Neue Gedichte -kokoelman (1907) yhteydessä on puhuttu myös esinerunoudesta: aiheina ovat usein staattiset esineet, joiden kuvaukseen runon retoriikka kuitenkin sisällyttää piilojuonen, usein jopa novellimaisen yllätyksen "jonkin liikahtaessa uuteen asentoon kuvatun sisällä" (Liisa Enwald).

Uusia runoja tuo Rilken varhaisen klassikon kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa suomenkielisen lukijan ulottuville Liisa Enwaldin paneutuneena käännöksenä, joka pyrkii tekemään oikeutta alkutekstin "muodon ja kielen puhtaudelle". Mukana on myös alkuperäinen saksankielinen teksti.

Rainer (alun perin René) Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke (1875–1926) oli itävaltalainen runoilija, jota pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä ja joka tunnetaan mm. Duineser Elegien -teoksestaan (1922, suom. Duinon elegiat, Aila Meriluoto 1974).

Liisa Enwald on suomalainen kirjallisuudentutkija ja -opettaja, toimittaja, kääntäjä ja esseisti, joka on aiemmin suomentanut useita Rilken teoksia, mm. Sonetit Orfeukselle (TAI-teos 2013, ntamo 2012) ja Kirjeitä nuorelle runoilijalle (TAI-teos 1993, ntamo 2012).  Enwald toimii Elämäntarina-lehden päätoimittajana ja hänen tuorein oma julkaisunsa on esseekokoelma Kesken (ntamo 2015). Hänelle myönnettiin Eino Leinon palkinto 2016.

Rilke-suomennos sai vuoden 2017 Kääntäjäkarhu-palkinnon:

"Liisa Enwald on tehnyt erinomaista työtä [...]. Näin veistettyjä ja kirkkaaksi hiottuja käännöksiä on ilo lukea. Näissä muodoltaan tarkoissa, mutta sisällöltään vapaissa runoissa näkyy Enwaldin oma käsiala. Enwald kuitenkin seuraa Rilken muodollisia lähtökohtia.
Neljäsosa runoista on sonetteja. Ne ovat vaikeimpia, ankarimpia runon muotoja. Uusia runoja on osoitus Enwaldin ammattitaidosta ja rakkaudesta Rilken runouteen."