Kirsikka Saari & Jenni Toivoniemi, MASENNUSKOMEDIA (2018)

Masennuskomedia sijoittuu työelämä- ja yhteiskuntailmastonmuutoksen ytimeen. Se kysyy töiden paiskimisen mieltä ja työtä tekevien arvoa. Ja se tekee kaiken terävästi ja hykerryttävästi.

Päähenkilö Eeva palaa karrelle ja ajautuu kuntoutukseen. Toimintaterapian pehmoleluompeluhankkeesta hän leiskauttaa tuotekehittelyn kautta suoraan takaisin kotikentilleen suurteollisuuteen ja mielikuvabisnekseen.

”Mähän oon siis auttanut heitä tehostamaan toimintaansa ja brändäämään itseään. Kuntoutujat eivät välttämättä oo kuluerä: heidät voi nähdä tehottomasti allokoituna resurssina. Lähtökohtana kasvulle ja tuottavuudelle.”

Masennuskomedia ei keskity mustaan mieleen vaan vallitseviin tapoihin kehittää yhteisöjä ja yksilöitä. Se mittailee hälyttävän korkeita pötypitoisuuksia sanomisissamme ja tekemisissämme. Huvinäytelmä kasvaa komeaksi kritiikiksi itseisarvoista aktiivisuutta ja projektitouhuamista vaalivalle nykyajattelulle. Samalla se nostaa esiin työkeskusten ja kovia kokeneiden opetukset kilpailuyhteiskunnalle.

Kirsikka Saari & Jenni Toivoniemi ovat kinemateekeista tuttuja nykytaiteen ammattilaisia. Saaren Pitääkö mun kaikki hoitaa (2012) ja Toivoniemen Treffit (2012) nousivat kansainvälisiksi lyhytelokuvatapauksiksi. Yhdessä he käsikirjoittivat täyspitkän Korson (2014; ohj. Akseli Tuomivaara). Saaren skripti on myös tulevassa kokoillanteoksessa Hölmö nuori sydän (2018; ohj. Selma Vilhunen) ja hänen omassa lyhytleffaohjauksessaan Super Comfort (2018). Toteutettuaan Komitea- (2016) ja Ovi-lyhärinsä (2017) Toivoniemi valmistelee omaa pitkän elokuvan debyyttiään.

"Musta komedia toimii."
Soila Lehtonen, Aamulehti

"Päähenkilönä on sekä näyttämöllä että elävässä elämässä useimmiten jo näkymättömäksi muuttunut viisikymppinen nainen. Ihastuttavan rempseä Eeva ei pelkää monessa mielessä ottaa, mitä haluaa. Siis virkistävä naishahmo näyttämöllä. Nokkela dialogi soljuu luontevasti. Teemat ja intensiteetti syvenevät kahta hyvin erilaista elämän- ja työn filosofiaa edustavien Eevan ja tämän pojan Mikan välisissä kohtauksissa."
Laura Kytölä, Helsingin Sanomat

"Sivaltaa terävästi myös niin sote-uudistusta, downshiftailua kuin startup-pöhinää. Masennuskomedian suola löytyy sen oivaltavasta huumorista. Se on kieltämättä välillä mustaa ja hirtehistä, mutta osuu varmasti monen katsojan omaan kokemusmaailmaan."^
Pasi Puranen, Pessin ja Illusian luona -blogi

"Hetkittäin hysteerisen hauska ja aika viiltävänkin tarkka."
Paljon melua teatterista -blogi