Miia Paani, TUULET VASTAAN (2018)

Miia Paani, TUULET VASTAAN (2018)

”Niin kuin kevät rakastaa jäätä ja talvi kesää
rakastan sinua
ja unta, jossa sinä liikut.”

Tuulet vastaan on kokoelma aforismirunoja. Sen lyyrisissä mietelmissä lihallisuus ja käsitteellisyys yhdistyvät mennen tullen ja kokemuksen ehtymättömyydestä kartoittuu avaria maisemia ja arkisia kolkkia. 

"Koulu on rakennus, jossa on monta luokkaa."

Tuulet vastaan on Miia Paanin neljäs kirja. Lisäksi häneltä on julkaistu runoja ja aforismeja antologioissa, lehdissä ja verkossa. Vastikään hän osallistui teksteillään eroottisen runouden antologiaan Olet täyttänyt ruumiini tulella (WSOY 2017). Paani on myös esiintynyt paljon.

”Kello käy. Aika on minulle vieras.”

Ulkoasusta, kansi- ja vinjettikuvista sekä taitosta vastaa oululainen graafikko Sara Ahola.

Paanin teoksista aiemmin kirjoitettua:

Nimeämätöntä varten on esikoiseksi enemmän kuin lupaus. Paani on kehitellyt oman kielipelin vailla tunnistettavia esikuvia.”
Seppo Järvinen, Keskisuomalainen (runokokoelmasta Nimeämätöntä varten (Nihil Interit 1996))

”Paani kirjoittaa minänsä osaksi naissukupolvien ketjua. Yhteys naiskirjallisuuden traditioon löytyy viitteistä.”
Sinikka Carlson, Pohjois-Suomen kirjallisuudenhistoria (teoksesta Nimeämätöntä varten (Nihil Interit 1996))

”Paanin maailman intensiivisyys muistuttaa Manneria: naiseuden kokemuksesta kohoaa yhtä aikaa lämmin ja viileä, kirkas ja hämärä, lohdullinen ja ankara kuva ja rytmi, jossa filosofinen aforistisuus kumpuaa todellisuudesta par excellence. [...] pudottaa runot vilpittömästi iholle, alas kylmän esteettisistä sfääreistä ikään kuin modernismi -– Manner, Haavikko, Tranströmer, Rekola, Turkka -– puhkeaisi kansanrunoudeksi tässä ja nyt.”
Jarkko Lauri, Kaltio (kokoelmasta Puut juurilla ja naiset (ntamo 2010))

"Pelkästä otsikosta voisi kirjoitta pitkän analyysin [...]. Vastaan tu(u)leminen on omanlaistaan vastaamista samoin kuin se mikä näyttää vastustukselta. Sanan tai sanan alun eri merkityksiä hyödyntämällä taitava aforisti ja runoilija purkaa myös sisältöjen näennäisen antiteesin, auttaa näkemään maailmaa ja omaa itseämmekin uusin silmin.
[...]
Teoksen alaotsikkona onkin Aforismirunoja. Sirkka Klemetti nimitti yli 30 vuotta sitten ilmestyneitä niin ikään runon ja ajatelman välillä liikkuneita tekstejään 'runoaforismeiksi'. Mirkka Rekola taas alaotsikoi kokoelmiaan lyyrisesti, esimerkiksi "merkinnöiksi ja maisemiksi". 'Maisemiksi' voi nimittää myös monia Paanin tekstejä. [...] Parhaimmillaan nämä aforismirunot läikehtivät kuin veden pinta, johon tuuli osuu.
[...] [T]eosta kannattelee [...] maan, ilman, puun, veden ja talon vuoropuhelu.
[...] Luutuneet asenteet rikkoutuvat. Tematiikka on ikuista, käsittelytapa epäsovinnainen. [...]
Lyriikan liepeillä liikkuva aforismi avartuu, antaa avaimia mutta ei lopullista pääsyä sanotun sisään. Usein se jättää lauseen ja sanan lepattamaan eri sisältöjä. [...]
[Päätösruno] sekä tallentaa siinä olevan kirjoituksen että pitää sen alati avoimena lukijan kulkea sisään ja ulos."
Liisa Enwald, Elämäntarina 3–-4/18

Hinta
22,40 €

ntamo, Helsinki 2018. 148 x 210 mm, pehmeäkantinen, 116 s. ISBN 978-952-215-718-8. Ulkoasu, taitto & vinjettikuvat Sara Ahola. OVH 28,00 euroa, ntamo.net-hinta 22,40 euroa.

Ostoskorisi

Ostoskorisi on tyhjä

Yhteensopivat

Samankaltaiset