Maria Savela, PARI KOLME VALOA PAIKOILLE (2018)

Maria Savela, PARI KOLME VALOA PAIKOILLE (2018)

”Tässäpä nyt se viesti.

Kirjoitettu merillä epätahtiin. Merta, tähtiä, lyyrinen ylimäärä.

Eipä muuta ja ei sinua.”



Kadotaan, kaivataan, kuollaan, askarrellaan, lähdetään merille ja palataan rannalle. Tehdään näin järjestyksessä, jota varmasti luonnehditaan satunnaiseksi.

 

Rakkaudet ja perhesuhteet muuttuvat levottomasti kuin asennot. Ne säilyvät kaikki lihassa ja luissa. Ruumiin lisäksi Pari kolme valoa paikoille tutkii kirjoituksen liikettä ja kokemuksen arvaamattomuutta keskellä lakkaamatonta puhetta ja aina vaillinaista ymmärrystä.


 

”kurkunpää nytkymässä valkeassa kirjekuoressa

ei-tahdonalainen jälkiruoka”



Maria Savela asuu Helsingissä ja työskentelee kuvataiteen parissa. Nuori Voima -lehden vuoden 2014 runoilijadebytantti on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. FM, KuM Savelan tekstejä on julkaistu myös Lumooja- ja Kulttuurivihkot-lehdissä. Pari kolme valoa paikoille on hänen esikoiskokoelmansa.

 


”orkideaa laiskempi symboli intohimolle

on enää

ruusu on

ruusu”


"[L]upaava avaus [...] laajentaa arkikokemusta [...]."
Virpi Alanen, Suomen Kuvalehti 49/18.

"[T]iheä esikoiskokoelma tulvii kielen ja merkityksen hybridistä leikkiä. Pari kolme valoa paikoille rakentuu monista maailmoista, satiiriista ja absurdeistakin [...]. [...] ja paikoitellen [nämä runot] tuntuvat olevan enemmän kotonaan puhutun kuin kirjallisen lyriikan traditiossa.
Savela kirjoittaa ajassaan kiinni. [...] käyttää[...] tekstissään hyväksi kertomuksellisia konventioita. Eheää tarinaa tai minuutta niiden kautta ei kuitenkaan synny, päinvastoin. Alusta asti on selvää, että runossa asiat tapahtuvat 'vastoin tapoja ja kertomuksen kulkua' ja minuus on jatkuvasti kyseenalainen [...]. Erilaiset asennonvaihdokset ja kerronnan satiiriset käänteet problematisoivat [...] runon puhujan ja runon tekijän suhteen. [...]
Puhekielisyys [ja] viittaukset populaarikulttuuriin [...] luovat Savelan runoihin vaikutelman tarkoituksellisesta naiiviudesta ja mauttomuudesta, joiden taakse kuitenkin kätkeytyy syvempiä merkityksiä, kuten kapitalistisen kertakäyttökulttuurin, sukupuoliroolien ja postmodernin rakkauskäsityksen kritiikkiä. Tekstin karkeus kyseenalaistaa totutut muodot ja pakottaa näin pohtimaan lukemisen ehtoja uudelleen. Samalla se tekee näkyviksi ne vallan ulottuvuudet, joita runoudenkin kentällä elää: estetiikat eivät synny itsestään, vaan valtasuhteet vaikuttavat siihen, minkä milloinkin koetaan sopivan runouden ainekseksi, missä milloinkin saa kirjoittaa. [...]
[T]ulkinta vaatii lukijalta tarkkaavaisuutta. Teoksen syy–-seuraussuhteita rikkova tyyli kutsuu lukijaansa ottamaan osaa sen merkityksenmuodostukseen. Lukemisesta tulee sommittelun, leikkaamisen ja liimaamisen prosessi, joka tematisoituu myös runoissa toistuvan askartelun motiivin kautta. Pari kolme valoa paikoille onkin kokoelma erilaisten kuvien ja rekisterien yhteenliittymiä, joista syntyy paikoitellen näennäisen naiivi ja abstrakti taideteos. Lähemmin tarkasteltuna siitä on kuitenkin erotettavissa jopa vereslihaista syvyyttä sekä tuttuja hahmoja, joiden äärellä kokee samastumisen hetkiä.
Kaikkein lähimmäksi lukijaa runot tulevat puhutellessaan sinää, kadotettua rakastettua. Kaikesta itsetietoisuudestaan riisuttuna juuri tähän Savelankin runot lopulta palautuvat: rakkauten, sen kadottamisen pelkoon, sen käännetyn selän pimeään. [...]"
Katriina Mujunen, Tuli&Savu 4/18




Hinta
21,60 €

ntamo, Helsinki 2018. 125 x 225 mm, pehmeäkantinen, 84 s. ISBN 978-952-215-733-1. OVH 27,00 euroa; ntamo.net-hinta 21,60 euroa.

Ostoskorisi

Ostoskorisi on tyhjä

Yhteensopivat

Samankaltaiset