Gekko Paavilainen, YKSISARVINEN (2020)

”Halusin sitä ja olla sen haluama. Näin meissä lupausta. Tai ainakin houkutusta.”

Näin palavissaan lepertelee parikymppinen Reko rakastetustaan. Sen nimi on Tampere. On kesä 1992 ja Reko saa pian muutakin rakastettavaa. Se mutkistaa suhdetta Tampereeseen.

Mutta kainuulaisen homon koko maailmasuhde on mutkikas. Minäsuhteesta puhumattakaan. Onneksi Reko on sinnikäs ja ponnekas ja Tampere niin herttaisen ja hekumallisen gay. Kun oma perhe kammitsoi ja yleinen mielipide kammoksuu, tarvitaan poikkeusihmisiä, erikoistilanteita ja supervoimia. Koulunsa päättävällä Rekolla on alkamaisillaan oma elämä.

Yksisarvinen on aseistariisuva, lukijan uudeksi stailaava ja paremmalla sensibiliteetillä tuunaava romaani täydeksi itseksi varttumisesta. Se viisastaa keskenkasvuisia, siinä missä suoristaa koukkuselkäisiä ja ravistaa tiukkapipoisia. Hillittömästi räkättävä ja vilpittömästi tilittävä Yksisarvinen esittelee ohittamattoman charmantin jutunheittäjän ja kartoittaa siinä sivussa 90-luvun suuria kulttuurimurroksia.

Sillä silmällä -televisiosarjasta ja Man Made Lifestyle -verkkosivustolta tuttu Gekko Paavilainen räjäyttää spermapankin esikoisteoksellaan kokemuksista ja viisauksista, joita voi karttua vain yhdistämällä sankareita pullistelevat tamperelaiset ravintolat ja keijuja pursuilevat nälkämaalaiset korvet.

”Halusin olla osa sitä, ihan sen sydämessä.”

Meinaatko, Reko, nyt sitä bilettäjähirmua, hurmuri-Tonia...?

"Mitä vielä? Tampere, Tampere, Tampere. Sitä vielä."'

Yksisarvinen ilmestyi myös äänikirjana (Word Audio Publishing Finland) kesällä 2021 näyttelijä Antti Väreen lukemana.


"Yhtä aikaa letkeä, rento ja koskettava kuvaus nuoren miehen fyysisestä ja etenkin henkisestä siirtymisestä Kainuusta Tampereelle. Uusi ympäristö antaa tilaa uusille ihmissuhteille ja oman identiteetin hyväksymiselle. Yksisarvinen on tarina kiihkeästä ensirakkaudesta, mutta myös vähän pidemmästä ja vakaammasta rakkaussuhteesta, jonka toinen osapuoli ei olekaan ihminen vaan kaupunki. Syntyperäisenä tamperelaisena hykertelen aina tyytyväisenä, kun myös joku muualta muuttanut lumoutuu Tampereesta. Rakkaasta kaupungista riittää meille kaikille."
Salla Simukka

"[...] Kirja onkin esimerkiksi jokaiselle seksuaali-identiteettiään pohdiskelevalle hyvää luettavaa. Silti rakkaustarina on ennen kaikkea rakkaustarina ja sellaisena Yksisarvinen on kiinnostava tarina kenelle tahansa. Kirjan päähenkilö Reko rakastuu ensiksi Tampereeseen, joka on Rekolle enemmän kuin paikka: Tampereella Rekolla on tilaa löytää ja olla itsensä. Päähenkilön Tampere-suhde onkin yksi teoksen vahvimmista elementeistä. Reko rakastuu paitsi kaupunkiin, myös tapaamaansa mieheen ja itse elämään. Rohkean romaanin vahvin sanoma onkin siinä, että itsensä kannattaa uskaltaa olla, sillä lopulta muuta mahdollisuutta ei ole."
Satu Lepistö, Hervannan Sanomat 6/v/20

"Elämänmakuinen kasvutarina."
Väylä. Paltamon Puolueeton Paikallislehti 6/v/20

"Gekko Paavilainen yllättää uudella aluevaltauksella. Yksisarvinen kertoo suorasukaisesti nuorten homomiesten elämästä. Aivan nuorimmille se tuskin sopii. Kirjassa liikutaan paljon Tampereen keskustan yöelämässä. Pelotonta tekstiä oleva romaani pohjautuu osittain Paavilaisen omiin kokemuksiin nuorena homomiehenä."
Aamulehti 14--15/v/20

"Kirjassa kuvattu identiteetin etsiminen perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin. [...] Identiteetin etsimisessä ei pidä ryhtyä liian innokkaasti ketään auttamaan. Siitäkin Yksisarvinen kertoo."
Matti ja Liisa 11/vi/20

"Tämä on rakkausromaani, ennen kaikkea rakkausromaani Tampereelle. Tarkkaa kuvausta 90-luvusta kaikkine tuoksuineen."
Anna Sirén, Yle Radio Suomi 29/vii/20

"Hullun rakastettava kasvukertomus ja rakkaustarina kainuulaisen homopojan arasta hapuilusta ulos kaapista. Rooleissa Tampere, sen 'graniittinen stondis', kahden nuoren miehen eroottinen rakkaus, mummo ja symboliset kaksosystävät. Kirja on täynnä hillittömyyksiä, kielikuvia ja rehottavaa seksiä. Tämä aikuisten satu kulkee kuin hirvi, epärealismin ja inhorealismin rajapinnoilla. Nauroin kyyneleitä nieleskellen ja omia nuoruuden kokemuksia reflektoiden."
Isa Kukkapuro-Enbom, Facebook 8/ix/20