SUOMALAISUUDEN HERÄTYS (1892/2020) SUOMALAISUUDEN HERÄTYS (1892/2020). Toim. Tekla Hultin

”Voivatko isänmaanystävien kehotukset koskaan vanhettua ja kulua?” kysyy tämän kirjan toimittaja 1. marraskuuta 1892 päivätyssä alkusanassaan. Hänelle kielteinen vastaus taitaa olla selviö. Mutta hän varoittaa heti perään, että pelastetulta vaikuttanut ”suomalainen kansallisuus” saattaa joku päivä ja vieläpä montakin kertaa ”joutua vaaraan”. Siksi on syytä tuntea sitä koskeva pitkä keskustelu.

Suomalaisuuden herätys koostuu peräti 43 puheenvuorosta. Siinä pääsee ääneen edustava joukko kansallisuusaatteen rakentajia ja muovaajia Henrik Gabriel Porthanista (1793) aina Fredrik Cygnaeukseen (1842). Kirjan tarkoituksena oli nimenomaan tarjota kätevä lukemisto kieli- ja kulttuuritaistelun mielekkäimmistä panostuksista itse kärhämän jo rauhoituttua, ettei vain edistystä haksahdettaisi luulemaan kamppailematta saavutetuksi.

Olisi voinut käydä toisinkin. Suomi olisi voinut jäädä syntymättä, suomi pääsemättä oikeuksiinsa ja suomalaisuus hiipua sinnittelemättä.

Teos koottiin traagisesti hukkuneen suomen kielen ja kirjallisuuden professorin Julius Krohnin (1835--1888) kokoelmien ja kaavailujen pohjalta. Apua antoi hänen poikansa, suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen dosentti Kaarle Krohn (1863--1933).

Toimitustyöstä vastasi filosofian kandidaatti Tekla Hultin (1864--1943). Hän oli valmistunut opettajaksi jo 1885 mutta halusi lisää oppia ja sivistystä. Taloushistorian alalta syntyi 1896 väitöskirja, minkä jälkeen Hultin toimi Tilastollisen päätoimiston (nyk. Tilastokeskuksen) toisena aktuaarina 1901--1929. Hän osallistui kansalaisyhteiskunnan virvoittamiseen niin Päivälehti-toimittajana 1893--1901 kuin myös naisjärjestöjen keskeisissä tehtävissä. Kaiken kruunasi lainsäätäjän työ eduskunnassa 1908--1924 ensin Nuorsuomalaisen puolueen ja sitten Kokoomuksen riveissä.

Hultinin toiminnassa Suomalaisuuden herätys osui kiintoisaan kohtaan. Samana vuonna nuori opiskelija suomensi ranskalaisen professorin Pierre Paul Leroy-Beaulieun (1843--1916) tuoreen kansantaloudellisen yleisesityksen Précis d’économie politique (1888) ja August Ramsayn (1859--1943) pienen matkailutoimitteen Vuoksen seudulla liikkujille. Hultin oli modernin liberaalin kansalaiselämän asiallinen edesauttaja, joka ei korostanut omia mainetekojaan tai erityiskiinnostuksiaan. Vanhoilla päivillään hän kuitenkin julkaisi kaksi paksua nidettä päiväkirjojaan.

Toimitteen rajaus on selvä. Alaotsikkonsa mukaisesti se kokoaa tähdellisiä Lausuntoja suomalaisuuden asiassa ennen Saima-lehden ilmestymistä. J. V. Snellmanin (1806--1881) Kuopiossa 1844–1846 toimittama ja sensuurin lopulta lakkauttama viikkojulkaisu edustaa Hultinille jo modernia -- ja ilmeisesti riittävän tunnettua -- kansalliskritiikkiä. Se sai jatkoa Snellmanin Litteraturbladista (1847--1863), jonka työtä veivät sitten omilla tavoillaan eteenpäin joukkoponnistukset Kirjallinen Kuukauslehti (1866--1880) ja 1880 perustettu Valvoja. Tarvittiinkin ”tyyni jälkikatsaus etuvartiaitten otteluun”, jotta ymmärrettäisiin, mitä oli saatu aikaan jo ennen ratkaisevia ja vähitellen normaalistuvia edistyksen ja ajatustenvaihdon instituutioita.

Uudelleen ilmestyessään 2020-luvulla Suomalaisuuden herätys saa väkisinkin kysymään nationalististen ajatus- ja kehityskulkujen tilannetta tänä aikana. Kansallisuuden voi hyvin sanoa olevan uudelleen vaarassa, kun sen itseään onnittelevat uudet puolestapuhujat romuttavat oikeus- ja sosiaalivaltion kotimaisen muunnelman perusrakenteita. On hyvä arvioida uudelleen, mihin seikkoihin suomalaisuusasian klassikot Juteinista Gottlundiin ja Arwidssonista Topeliukseen paneutuivat ja miten. Mitä varten 'suomalaisuus' pelastettiin? Mitä pelastettiinkaan, kun se pelastettiin? Miltä se nyt tulisi pelastaa, jos se tulisi pelastaa?

Suomalaisuuden herätys sisältää seuraavat tekstit suomeksi käännettyinä:
Henrik Gabriel Porthan, Anonyymi lehtikirjoitus. Åbo Tidingar 1793.
J. J. Tengström, Muutamista Suomen kirjallisuuden ja sivistyksen esteistä. Aura. 1817.
Jaakko Juteini, Johdatus Suomen kielioppiin. 1818
Anonyymi kirjoitus autonomian eduista Suomelle. Åbo Allmänna Tidning 1819.
Alkulause. Mnemosyne 1819.
Gustaf Renvall, Suomalaisen runo-opin luonnos. Mnemosyne 1819.
J. G. Linsén, Suomalaisesta kansallisuudesta. Mnemosyne 1819.
Anonyymi, Suomen oikeinkirjoituksesta. Mnemosyne 1820.
Anonyymi, Suomalaisista aakkosista. Mnemosyne 1820.
Anonyymi, Turun Viikko-Sanomien riidasta. Mnemosyne 1820.
A. I. Arwidsson, Kirja-arvostelu Schröterin runotoimitteesta. Mnemosyne 1820.
Anonyymi, Suomen kielestä. Mnemosyne 1820.
J. G. Linsén, Kansanvalistuksesta. Mnemosyne 1820.
Reinhold von Becker, Suomalaisten rehellisyydestä. Turun Viikko-Sanomat 1820.
Reinhold von Becker, Suomen kielestä 1. Turun Viikko-Sanomat 1820.
Reinhold von Becker, Suomen kielestä 2. Turun Viikko-Sanomat 1820.
Anonyymi, Kirjallisuusarvosteluista. Mnemosyne 1821.
J. G. Linsén, Kirjallisia toiveita. Mnemosyne 1821.
E. G. Ehrström, Vieraiden kielten oppimisesta. Mnemosyne 1821.
E. G. Ehrström, Kansallisuudesta ja kansallishengestä. Mnemosyne 1821.
Anonyymi, Arvio Jaakko Tengströmin muistopuheesta Porthanille. Mnemosyne 1821.
A. I. Arwidsson, Kuinka on sanomalehti Suomessa toimittava. Åbo Morgonblad 1821.
A. I. Arwidsson, Katsaus isänmaahan. Åbo Morgonblad 1821.
A. I. Arwidsson, Kansallisuudesta ja kansallishengestä. bo Morgonblad 1821.
A. I. Arwidsson, Suomen kieli kansalliskielenä. Åbo Morgonblad 1821.
A. I. Arwidsson, Mietteitä. Mnemosyne 1822.
Reinhold von Becker, Suomesta koulukielenä. Turun Viikko-Sanomat 1822.
K. A. Gottlund, Esipuhe. Otava 1831.
N. S., Suomen kieli. Helsingfors Tidningar. 1831.
Anonyymi, Jaaritus. Oulun Viikkosanomat. 1832.
Anonyymi, Uuden lehden tarkoituksesta. Sanansaattaja Viipurista. 1833.
Paavo Korhonen, Suomen kielen vähästä arvosta. Helsingfors Morgonblad 1835.
Anonyymi, Kirje Helsingistä. Mehiläinen 1836.
Fabian Collan, Kirjallisuutta. Helsingfors Morgonblad 1839.
Fabian Collan, Kirjallisuutta. Helsingfors Morgonblad 1840.
Anonyymi, Porvoon kouluista. Borgå Tidning 1840.
Gustaf Renvall, Esipuhe Suomen kielioppiin. 1840.
Fabian Collan, Suomi vuonna 1840. Helsingfors Morgonblad 1841.
Fabian Collan, Ruotsin puhtaudesta. Helsingfors Morgonblad 1841.
Gabriel Rein, Kansallikirjallisuudesta. Suomi 1842.
Zachris Topelius, Suomen sanomalehdistö. Helsingfors Tidningar 1842.
Zachris Topelius, Kirjallisuutta. Helsingfors Tidningar 1843.
Anonyymi, Ote maaseutukirjeestä. Helsingfors Tidningar 1843.
Fredrik Cygnaeus, Lehdistämme. Helsingfors Tidningar 1842.