Ain'Elisabet Pennanen, TSCHANDALAN VANKI (1907/2021)

Ain'Elisabet Pennanen, TSCHANDALAN VANKI (1907/2021)

Ain'Elisabet Pennanen, TSCHANDALAN VANKI (1907/2021)

Hinta 19,90 €

”[…]

Pakomatkaa miettiessä

oveen lyötiin rautakanki.

[…]”

Ain’Elisabet Pennanen (1881--1945) on jäänyt suotta paitsioon suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän kuului modernin sanataiteen ensimmäisiin ja saavutti oman tyylinsä jo varhain. Esikoisteos luettiin avainromaaniakin tunnustuksellisemmaksi kiistakirjoitukseksi entistä mielitiettyä eli näyttelijänä kunnostautunutta Aarne Orjatsaloa (1883--1941) vastaan, eikä ymmärrys, jonka Voimaihmisiä (1906/ntamo 2018) kirvoitti, juuri ulottunut kirjallisen läpimurron punnintaan. Kun sen jatkoksi ilmestyi saman traagisen romanssin käsittelyksi mielletty runokirja, sympatia vaihtui jo alentuvaan soimaamiseen.

Tschandalan vankia ei totisesti suitsutettu aikalaisvastaanotossa. Eino Leino ruoti sitä tuoreeltaan 31. toukokuuta 1917 Helsingin Sanomissa ja paljasti heti kyvyttömyytensä lukea sitä ohi kohuttujen tapahtumien, joissa nainen oli valinnut yksinhuoltajuuden ja näytti jatkavan puolustautumista miestä vastaan kirjallisin keinoin. Kriitikonkin silmissä oli saatu ”inhimillinen ja sielullinen todistuskappale” eikä "varsinainen taideteos”.

Leino kyllä myönsi runoluoman -- tai sen ”alituisen myrsky- ja myllerrystilan” -- vaikutuksekkuuden ”ei suinkaan vastenmieliseksi”. Hän edelleen vahvisti "mielikuvituksen" runsauden, joskin moitti sen ”levotonta ja lepattavaa” laatua. Ja Leino mainitsi ”usein hauskasti keksityt runomitat” yhtenä aikaansaannoksen etevyytenä. Kuitenkaan raa’asti puutteellinen ”muototaito ei vielä riitä näin suuria möhkäleitä liikuttelemaan”, vallankin kun ”runojalat onnahtelevat pahasti, koron ja laajuuden laita on niin ja näin ja loppusoinnut vain tavan vuoksi”, eikä ”mauttomuuksilta” vältytä.

Leinon kohteliaisuudet eivät silti jääneet aivan vähiin. Hän kiitti etenkin ”rytmiaistia” ja havaitsi tunnekylläisen joskin ”sangen ristiriitaisen pohjasävelen, joka on tekijättären oma”. Aina kun se pääsi ”täysiin oikeuksiinsa”, tuottui ”eräitä originelleja ja personallisia säkeitä” kuin ”helisemään jäävänä” todisteena ”välittömästä vaikutuksesta”, joka kenties olisi vähäisempi ”täydellisemmin taidekeinoin” toteutetuissa runoissa. Hieman koomisesti Pennasta vain kolme vuotta vanhempi Leino toivotti esikoislyyrikolle hyvää jatkoa, ”kuten on tapa arvostelijain nuorille runoilijoille toivottaa”. Kenties hän näin tunnusti epäsuorasti, että oli 1896 debytoineena, jo yli 10 runokokoelmaa sekä muutaman proosa- ja muutaman näytelmäkirjan tehneenä, lehtitöissä huhkineena ja muiden muassa Topeliusta ja Runebergiä kääntäneenä osa uusia kykyjä tarkastavaa portinvartijastoa. Muistettakoon, että Leinon suosikki L. Onerva oli tässä vaiheessa julkaissut vasta esikoisteoksensa Sekasointuja (1904/ntamo 2018).

Leinoa nyrpeämmin Viljo Tarkiainen (1879--1951) luonnehti Valvojassa Tschandalan vankia oskyldigt ingentingiksi. Opuksella ei ollut ”elämisen mahdollisuuksia”, mutta sellaisia nyt ”arvokkaimmakin kustannusliikkeemme joutuvat taritsemaan yleisölle vuodenmittaan useampiakin, toivottavasti parempaa tulevaisuutta odoteltaessa”. Tarkiainen arvioi, että tälle runokirjalle oli ”vaikeampi antaa tunnustusta” kuin saman tekijän proosadebyytille Voimaihmisiä. Säkeet uhkuivat jotakin niin ”hämyistä, epäselvää uusromantiikkia” -- sanalla sanoen ”kuutamosatuja” -- että ”todellinen eletty sielunhistoria” pääsi esiin vain katkelmittain saamatta tuolloinkaan ”nuhteettomaan taiteellliseen muotoon puetuksi”. Tarkiainen vielä lisäsi, että paljonkin oli ”tunnettu ja tapailtu jotakin kaunista” vaan ”ei omaksi valloitettu”. Parhaat oli hänestä jo nähty helmikuun 1906 Valvojassa. Tarkiaisen mukaan Leino-, Mannis- ja Heine-kaiut paljastivat liiankin epäitsellisen kirjoittajuuden: ”Vasta omintakeinen, voimakkaasti todellisuudessa elävä persoonallisuus pystyisi luomaan itsenäisen muodon itsenäisille elämäntunnoilleen.”

Kilpailevassa Aika-lehdessä kirjaa ryöpytettiin kahta raisummin. ”Väljä säepuku ja hatarat riimit” kielivät pitkästä etäisyydestä ”oikeaan runoon”. Kun ilmaisu on ”katkonaista ja epävarmaa”, resensisti johtelee: ”Laulajalla on jotain sydämellään, mutta sanat eivät tottele.” Ennen kaikkea puntaroijaa ärsytti kirjan nimi: ”Tschandala? – mikä ihmeen merkitys ja sija sillä on näissä värssyissä. Siitä ei pääse selville yhdestäkään runosta. Siis vaan pelkkä oikku pistää otsakkeeksi joku intialaisen taruston kaukaisista nimistä. Kuta kaukaisempi, sen parempi -- sehän on muuan otsake-teoria!” Vain selailuun kelpaava teos osoitti, että tekijältä vaaditaan paljon vielä ”työtä ja itsekritiikkiä”.

Aamulehti soi tilaa Frans Oskar Viitasen (1881--1942) suopeammalle arvostelulle. ”Kannattaa tutustua”, kuului sittemmin myös Kirjastolehti-palstoille lyhennetty näkemys. Viitasen mukaan Tschandalan vanki ei ollut ”mikään n.s. suuren yleisön kirja” mutta ”ylpeä kulkija” yhtä kaikki. Kokonaisvaikutelma oli sekainen ja puolinainen, ”häiritsevän kirjava”, toisaalta aines paikoin ”liian kuivaa tieteellistä ja teoriseerattua”, mutta ”omaperäinen pikku uutuus” ylsi myös hyvään sortumatta hetkeksikään ”huonoon tai ala-arvoiseen”. Nietzsche-ihastuksen merkille pannen Viitanen vielä päätteli, että ”huomattava runoteos” ilman muuta ”lupaa hyvää”.

Termiä tschandala oli tunnetuimmin käyttänyt ruotsalainen August Strindberg (1849--1912). Hän teki siitä 1889 julkaistun pienoisromaaninsa nimen, johon hän yritti sisällyttää kaiken epäkelvon ja jaloksi koulimattoman. Strindbergin taustalla oli Friedrich Nietzschen (1844--1900) väärinymmärtämän Louis Jacolliotin (1837--1890) väärinymmärtämä muinaisintialainen kastiajattelu ja siinä ulossuljettua alhaisuutta merkitsevä haukkumasana candala/Chandal. Pennaslaisessa muunnelmassaan se viittaa vapautumisen tapahtumakulkuun, jossa minä voittaa oman rajoittuneisuutensa irtautuessaan hallitsevaan asemaan nousseen roolimallin vallasta. Samalla tschandalasta tulee nimi miesmahdin täydelle mädännäisyydelle yleensä ja nerokultille erityisesti.

”[…]

Mut tottunut kun jumaloihin

ma olen, tyranneihin noihin,

niin tiedän, kuinka heille ollaan

ja heidän kanssaan toimeen tullaan:

vain puolin mielin eessä seistä,

ja sitten tehdä ero teistä,

ja elää päin ja vastoin aivan

[…]”


Toimituskulut

Postitse Suomeen (kirje / paketti)
3,00 €
Toimitusaika 7-10 päivää.

Tilauksesi tuotteet voidaan toimittaa seuraavilla toimitustavoilla.

ntamo-faksimile originaalista: Otava, Helsinki 1907. 120 x 190 mm, pehmeäkantinen, 116 s. ISBN 978-952-215-853-6. OVH 25,00 euroa; ntamo.net-hinta 19,90 euroa.

Ostoskorisi on tyhjä

Toimitusehdot

Yleistä
www.ntamo.net on tarvepainojulkaisija ntamon verkkosivusto ja -kauppa. Kauppa toimittaa tilauksia Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Toimitusaika
Useimmissa tapauksissa tilaus lähetetään tilaajalle tilauspäivänä tai viimeistään sitä seuraavana päivänä. Jos tilattu kirja on käsivarastosta loppunut, se voidaan joutua tilaamaan Saksassa sijaitsevasta painosta, jolloin toimitusajaksi tulee 7—20 arkipäivää. Tällöin tilaajalle ilmoitetaan viiveestä ja hänellä on mahdollisuus perua tilaus, jos arvioitu toimitusaika ei vastaa hänen tarpeitaan.

Tilausvahvistus
Kun tilaus on vastaanotettu, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi. Säilytä tilausvahvistus siltä varalta, että sinun tarvitsee ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Toimitustapa
Toimitustavat ovat kirje ja postipaketti tilauksen koosta riippuen. Kun tilaus on lähetetty, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi.

Toimitusmaksut Suomeen
Toimitusmaksu Suomeen on eur 3,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 10,00.

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan on eur 10,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 20,00.

*Maksutavat *
1. Pankkien verkkomaksut: Nordea, Osuuspankki, Aktia, Nooa, POP, Ålandsbanken, Tapiola Pankki, Neocard
2. Luottokortit: Mastercard, Visa, Visa Electron

Palautusoikeus ja tilauksen peruutus
Asiakkaalla on oikeus peruuttaa tilauksensa kokonaan tai osittain ennen sen toimittamista. Tuote on mahdollista palauttaa 14 vrk sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Palautettavan tuotteen on oltava samassa kunnossa kuin se on ollut vastaanotettaessa, käyttämätön ja myyntikelpoinen. Kirjan mukana on oltava tiedot tilauksesta, johon palautus kohdistuu, sekä verkkokaupassa maksetussa tilauksessa tilitiedot maksun palautusta varten.

Tekninen tuki
Kauppasovelluksen käyttöön liittyvissä ongelmissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info.ntamo@gmail.com.

Asiakaspalvelu
ntamo / Yargon
Suonionkatu 7 C 31
00530 Helsinki
+359-40-7358768
email: info.ntamo@gmail.com
alv.rek.