John Stuart Mill, NAISEN ASEMA | THE SUBJECTION OF WOMEN (2022)

John Stuart Mill, NAISEN ASEMA | THE SUBJECTION OF WOMEN (2022)

John Stuart Mill, NAISEN ASEMA | THE SUBJECTION OF WOMEN (2022)

Hinta 21,90 €

”[L]aajennut sivistys luo yhä suurempaa epäsuhtaisuutta naisten aatteiden ja kykyjen sekä sen alan välille, minkä yhteiskunta heidän toiminnalleen antaa.”

[A]n increased cultivation creates a greater and greater disproportion between the ideas and faculties of women, and the scope which allows to their activity.

Lontoolainen John Stuart Mill (1806--1879) oli aikansa kuuluisimpia filosofeja ja etenkin liberalismin edelleen merkittävimpiä teoreetikoita. Hän myös osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan vaikuttamalla esimerkiksi vapaamielisen puolueen (eli 1859 perustetun The Liberal Partyn) kansanedustajana 1865--1868. Mill teki tätä ennen 1823--1858 pitkän työuran valtiollisen Englannin Itä-Intian kauppakomppania -yhtiön (1600--1874) virkailijana ja käytännössä puolusti brittiläisen maailmanvallan oikeutusta ja etua.

Intellektuellina Mill oli monipuolinen ja uuttera. Hänen maineikas isänsä James Mill (1773--1836) oli skottivalistuksen kärkihahmoja, taloustieteilijä ja historioitsija, joka alisti poikansa ankaralle kasvatus- ja koulutusmenetelmälle tarkoituksenaan leipoa tästä nero. Apuna hankkeessa oli iäkkäämpi filosofi, oikeusoppinut ja erilaisista yhteiskunnallisista uudistuksista innoittunut Jeremy Bentham (1748--1832), joka isä- ja poika-Millin sekä monien muiden oppilaidensa avulla saattoi levittää ”utilitarismiaan” -- oppia ”enimmäismääräisen onnen” tuottamisesta ”enimmille” (tai tällaisen periaatteen toimimisesta hyvän ja pahan mittapuuna) -- ja muita aatteitaan. Suuri tapaus oli Westminster Review -aikakauslehden (1824--1914) käynnistäminen ”filosofisten radikaalien” äänitorveksi.

John Stuart Mill oli täysin palkein mukana tässä maailmanparannushankkeessa. Hän kuitenkin kertoi myöhemmin, että jo syksyllä 1826 hän joutui elämänsä käänteentekevään kriisiin. Kaikkien onnellistuttamisen tavoite ei sykkinytkään hänen oman sydämensä tahtiin, ja koulittu nuori lahjakkuus vaipui kuukausiksi surun ja toimettomuuden valtaan. Mill nousi alhosta musiikin (Weberin) ja runouden (Wordsworthin ja Byronin) turvin. Benthamilaiseen mielihyväkalkyyliin nojaavan systeemin tilalle alkoi kohota esimerkiksi Coleridgen, Goethen ja ranskalaisten aikalaisajattelijoiden (Sainte-Simonin ja seuraajiensa sekä Comten) vaikutuksista rakentuva moniarvoisempi filosofia.

Millin uran tärkeimmät julkaisut ovat virkamiesuran jälkeiseltä kahdelta vuosikymmeneltä. Laadittuaan useita huomattavia esseitä taloudellisista, poliittisista, historiallisista ja taiteellisista aiheista 1820--1830-luvulla Mill julkaisi ensimmäisen painavan monografiansa nimeltä A System of Logic (1843). Tätä seurasivat taloustieteelliset kirjat Essays on Some Unsettled Questions of Political Economy (1844) ja The Principles of Political Economy (1848). Tuotannon ylivoimaisesti kuuluisin teos On Liberty (1859; Vapaudesta. Suom. Niilo Liakka. Otava, Helsinki 1891. Suom. tark. & osin ajanmuk. Reima T. A. Luoto. Librum, Helsinki 1982) pääsi liikkeelle Millin jätettyä työnsä East India Companyssa. Sen jälkeen valmistuivat esimerkiksi tutkimukset Considerations on Representative Government (1861) ja Benthamin perusajatuksia yhä puolusteleva ja kehittelevä mutta itsekriittiseenkin katsantoon yltävä Utilitarianism (1863; Utilitarismi. Suom. Marko Järvenpää, Kari Saastamoinen & Seppo Sajama. Gaudeamus, Helsinki 2000). Myöhäisvuosinaan Mill paranteli vielä 1865--1871 kahden uuden (6. & 7.) laitoksen verran Principlesiaan ja viimeisteli myös muun muassa omaelämäkerrallisen Autobiographyn (1873), The Three Essays of Religionin (1874) ja Socialismin (1879). Omaa kehitystään hän ynnäsi elämäkerrassaan näin:

”Tässä (jos niin voi sanoa) henkisen kehitykseni kolmannessa vaiheessa [noin vuosina 1830--1850] […] näkemykseni yhtä lailla lavenivat kuin syvenivätkin, ymmärsin enemmän ja aiemmin ymmärtämäni ymmärsin nyt perusteellisemmin. Olin nyt kääntänyt selkäni kaikelle sille, mikä oli puoleltani ollut liioittelua reaktiossani benthamilaisuutta vastaan. […] Käsitystä siitä, että epäoikeudenmukaisuutta, joka sisältyi yksien syntymiseen rikkaiksi ja valtavan enemmistön köyhiksi -- ja epäoikeudenmukaisuutta se oli, pystyypä sen täysin korjaamaan tai ei -- saattoi poistaa pidemmällekin mennen [kuin vain lieventäen vanhan omistusoikeuteen ja varallisuuden perimiseen pohjautuvan järjestelmän haittoja], pidin tuolloin mielikuvituksellisena ja toivoin vain, että yleinen koulutus johtaa väestönkasvun vapaaehtoiseen hillitsemiseen, jolloin köyhien määrä pysyy siedettävänä. Lyhyesti sanoen olin kyllä demokraatti mutten vähääkään sosialisti. […] mutta ihanteemme perimmäisestä parannuksesta meni kauas demokratiaa pidemmälle ja luokittelee meidät ilman muuta sosialistien laajaan määritykseen sopiviksi.”

Millin niin sanottua naiskysymystä käsittelevä The Subjection of Women valmistui jo 1861. Hän keskittyi sen kirjoittamiseen heti On Libertyn jälkeen ja ennen kauttaan parlamentin alahuoneen jäsenenä. Viivästetty julkaisu vasta kesällä 1869 johtui ennen kaikkea taktikoinnista: Mill odotti pitkään sopivaa hetkeä päästää työnsä päivänvaloon. Kun kirja vihdoin ilmestyi, siitä tuli huomattava tapaus kustantajan lehti-ilmoituksineen ja lukuisine arvosteluineen.

Niin kirja vapaudesta kuin teos naisasiasta perustuvat tekijän tiiviiseen vuorovaikutukseen puolisonsa Harriet Taylor Millin (1807--1858) kanssa. Niin ikään pääkaupungista kotoisin olevasta lääkäriperheen tyttärestä tuli aikansa etevimpiä tasa-arvon puolestapuhujia ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin keskittynyt monipuolinen kirjoittaja muutenkin. Ensimmäisen miehensä kuoltua kolmen lapsen äiti Taylor avioitui 1851 jo parikymmentä vuotta aiemmin perhetutuksi tulleen ja vähitellen rakastetuksi sukeutuneen Millin kanssa. Tämä luonnehti jo Taylorille omistettua On Libertya yhteistyöhön nojaavaksi luomaksi ja korosti The Subjection of Womenin virinneen yhteisistä ajatuksista ja loputtomista keskusteluista.

Naisen aseman suorin edeltäjä onkin anonyymina Millille läheisimmässä Westminster Review -lehdessä 1851 julkaistu Taylorin artikkeli ”The Enfranchisement of Women”. Varhaisemman taustan muodostaa Mary Wollstonecraftin (1759--1797) A Vindication of the Rights of Woman (1792), jonka Taylor tunsi jo neljätoistavuotiaana. Sitä taas innoitti Ranskan vallankumouksen klassikkojulistus Déclaration des droits de la femme et de la citoyenne (1791), kansalaisoikeusjulistuksen feministinen versio, laatijanaan revoluution marttyyrina mestattu Olympe de Gouges (1748--1793). Taylor kirjoitti kuuluisan naisten vapautusta käsitelleen WR-puheenvuoronsa lisäksi muitakin tähdellisiä tekstejä, jotka koottiin vasta 140 vuotta hänen kuolemansa jälkeen 603-sivuiseen volyymiin The Complete Works of Harriet Taylor Mill. Toim. Jo Ellen Jacobs. Indiana University Press, Bloomington 1998.

Kuten yhdysvaltalainen politologi Elizabeth S. Smith osuvasti esitti kuluvan vuosituhannen alussa, Millin kirja ei ole niinkään filosofinen tutkielma vaan ”poliittinen teko” naisten äänioikeuden puolesta (John Stuart Mill’s The Subjection of Women. A Re-Examination. Polity. Vol. XXXIV, No. 2, 2001, 181--203). Nykyään Etelä-Carolinan yksityisessä Furman-yliopistossa professorina vaikuttavan asiantuntijan mukaan teos pikemminkin siis pyrki vaikuttamaan kansalaisten yhteiskunnalliseen asemaan ja brittijärjestelmään kuin pohtimaan otsikkonsa kysymystä etäännytetymmin käsitteellisesti tai pelkästään historiallisesti. Smith muistutti, että Mill nousi parlamentaarikoksikin nimenomaan lupaamalla edistää naisten äänioikeutta, ja kirja oli ennen muuta tämän kampanjan jatkamista toisin keinoin.

Toinen politiikan tutkija Anne Phillips taas kiinnitti hiljan huomiota Millin esityksen yhtaikaiseen radikaaliuteen ja perinteisyyteen (Re-reading Mill. The Subjection of Women Through a Changing Lens [luento Oxfordin yliopiston Somerville Collegessa 24/v/2019]. www.some.ox.ac.uk 20/vi/19). London School of Economicsin professori sanoi jo 70-luvulla ensimmäistä kertaa siihen perehtyessään huomanneensa, kuinka suvereenisti se ohitti joutopuheet naisten sopimattomuudesta tuohon taikka tähän tehtävään: kykyjen vapaalle käyttämiselle ei yksinkertaisesti ollut tarjoutunut mahdollisuutta, joka piti nyt saada hetimmiten avatuksi. Samalla hän kertoo tuon varhaisen tutustumisaikansa hallitsevan asetelman -- liberaalifeministien ja marxilaisten feministien välisen ristiriidan -- auttaneen tunnistamaan perusongelman Millin teoksessa: se ei havahdu naisten vapautumista estävien rakenteiden tärkeyteen eikä varsinkaan yhteiskunnallisen työnjaon ja koti- tai hoivatöiden uudelleenjärjestelyn ydinkysymyksiin. Kuten Phillips huomauttaa, Taylorin ”The Enfranchisement of Women” oli tässä etevämpi nostaessaan esiin myös esimerkiksi puolisoiden roolit tienaajina ja kodin hoitajina.

Professori jatkaa samassa erikoisen kiintoisaan suuntaan. Phillips muistelee 70-luvulla kutakuinkin pysähtyneensä siihen tulkintaan, että Mill on tyylipuhdas liberalisti, joka ajattelee sukupuolten välisten erojen ratkeavan parhaiten niin sanotusti markkinoilla vapaasti kilpaillen. Ja joka lopulta on taipuvainen ajattelemaan ja toivomaan, että suurin osa naisista päätyisi vapaastikin valitsemaan äidin ja kotirouvan osan. Phillips sanookin myöhemmin tehneensä parempaa selkoa siitä, kuinka monet naisliikkeen edustajat Britanniassa ylistivät filosofin suomaa apua pyrinnöilleen ja ainakin mieluusti vetosivat häneen, siinä missä osa feministeistä piti myös The Subjection of Womenia jo tiedetyn kertauksena tai jopa asiansa haitallisena sotkemisena osaksi yhden miehen käymää monen rintaman sotaa olevia oloja vastaan. Joitakuita arvelutti kirjan painotus vaimoihin, vaikka yksittäisten itsellisten naisten asema oli heistä kiireellisempi probleema. Phillips kommentoi uudelleenarviossaan ensin, että Mill on rohkeimmillaan ja kiihkeimmillään juuri kiinnittäessään huomiota alistetun puolison ahdinkoon ja esimerkiksi -- vasta 2003 Yhdistyneessä Kuningaskunnassa kriminalisoituun -- raiskaukseen avioliitossa. Sitten hän lisää, että vuoden 1869 klassikosta nouseekin lähes radikaalifeministiseksi mieltyvä ajatus miehisen yksinvallan vahingollisuudesta:

”Naisasiassa on jokainen alamaisluokan yksilö sekä kroonillisen lahjomisen että pelottelemisen kohteena.”

In the case of women, each individual of the subject-class is in a chronic state of bribery and intimidation combined.

Näillä kohdin Mill puhuu voimakkain sanakääntein ”vallanhalusta” (desire of power). Voisi huomauttaa, että käsite yhdistyy Benthamin kirjoituksiin (Analysis of the Influence of Natural Religion on the Temporal Happiness of Mankind. Carlile, London 1822, 75) ihmisten toimintaa luonnehtivasta ”sakeasta ja universaalista vallanjanosta” (thirst for power) ja ”alistamisen vihaamisesta” (hatred of subjection). Brittifilosofien pohdinnat loivat pohjaa esimerkiksi heitä mielellään soimanneen Friedrich Nietzschen (1844--1900) ajatuksille ’tahdosta valtaan’ (Wille zur Macht) jonkinlaisena tekijyyden tai toimijuuden perusrakenteena: haluna kyetä eniten suosimaansa ja parhaiten taitamaansa omassa mieliympäristössään toisten estämättä ja tarvittaessa toisia hyödyntäen.

Benthamiin (saati Nietzscheen) viittaamatta Phillips päättelee rutiininomaisten liberalismimoitteiden jäävän osumatta Milliin. Tämä kun ei suinkaan hahmottanut patriarkaattia minään kenenkään luomattomana ja ylläpitämättömänä voimana, vaan Naisen aseman tekijä nimenomaan tarkasteli naisten alistamista ”koko miessukua” ainakin näennäisesti hyödyttävänä ja siksi tarkoituksellisesti pönkitettynä mahtina. Phillips sanoo Millin rakastuneen Tayloriin jo 24-vuotiaana, ja muistuttaa Autobiographyn ”sangen suloisesta” maininnasta, jonka mukaan tämä tuskin olisi tuntenut samoin ilman nuoren miehen jo valmiiksi samansuuntaista feminismiä. Heidän suhteensa toteutuminen toisen avioliittoa kunnioittaen vaikutti myös kirjan painotuksiin. Mutta professori kummastelee, miksi filosofi hyökkäsi naisten alistamista vastaan niin kärkkäästi, vaikka käsitteli (ainakin pitkän aikaa ennen uransa viimeisiä vuosia) esimerkiksi työväenasiaa ja koloniaalikysymystä lähinnä toppuutellen epätasa-arvon liian nopeaa poistamista ja painottaen niin työläisten kuin siirtomaiden asukkaiden vähittäistä kasvua kohti itsensä hallitsemisen taitoja.

Phillipsin mukaan Mill näytti kulkeneen feminisminsä tietä yhä parempaan ymmärrykseen myös muusta poliittisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja sorrosta. Jos hän vielä Subjectionia viimeistellessään arveli naisten oikeuksien polkemisen olevan suuri poikkeus modernissa edistystarinassa, sen jälkeen hän alkoi vähitellen yhä paremmin tiedostaa ylimalkaan modernisaation vikoja ja valtasuhteiden vääristymiä. Ja ehkä hän lopulta oivalsi jotain enemmän siitäkin, ettei naisten alistaminenkaan ollut mikään erillinen jäänne ohitetusta maailmanajasta vaan kuului paljossa nykyajan ihka omiin virheisiin ja vinoumiin: naisia pyrittiin Euroopassa uusinkin määräyksin sulkemaan pois julkisesta sfääristä kotien yksityiseen piiriin. Phillips ehdottaakin Naisten asemaa -- oman aikansa ”harvinaislaatuista saavutusta” -- luettavaksi yhä uudelleen määrävälein, jotta sen monet eri puolet tulevat koetelluiksi muuttuvissa tilanteissa ja omien kokemusten muuntuessa.

WSOY:ltä 1910 ilmestyneen Mill-suomennoksen teki lahjakas helsinkiläinen tuore ylioppilas Lyyli Vihervaara (1888--1958). Käännettyään myös esimerkiksi Ruskinin (Kultavirran kuningas) ja Wellsin (Aikakone) kaunoproosaa ja laadittuaan itsekin kaksi romaania hän keskittyi filosofian maisterina 1918 alkaen oppimateriaalin tuottamiseen sekä pedagogin tehtäviin ensin suomalaisen tyttökoulun opettajana ja sitten tyttönormaalilyseon lehtorina. Jos The Subjection of Women on paljon velkaa Taylorille ja muille asiaa käsitelleille naisille, Naisen asema menee jälkiperäisteoksena naisen nimiin maassa, joka oli ensimmäisenä Euroopassa säätänyt yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 1906.



Toimituskulut

Postitse Suomeen (kirje / paketti)
3,00 €
Toimitusaika 7-10 päivää.

Tilauksesi tuotteet voidaan toimittaa seuraavilla toimitustavoilla.

Perustuu näköispainoksiin originaalista: John Stuart Mill, Naisen asema (The Subjection of Women, 1869). Suom. Lyyli Vihervaara (WSOY 1910). Kieliasun tarkistus & osittainen ajanmukaistus Reima T. A. Luoto (Librum 1981). Näköisp. (Kirja Kerrallaan, Helsinki 2004). Näköisp. (ntamo, Helsinki 2012). Uusi kaksikielinen laitos, joka sisältää alkutekstin: John Stuart Mill, Naisen asema | The Subjection of Women. ntamo, Helsinki 2022. 140 x 200 mm, pehmeäkantinen, 220 sivua. ISBN 978-952-215-857-4. Ulkoasu & lisätaitto Göran de Kopior. OVH 28,00 euroa; ntamo.net-hinta 21,90 euroa.

Ostoskorisi on tyhjä

Toimitusehdot

Yleistä
www.ntamo.net on tarvepainojulkaisija ntamon verkkosivusto ja -kauppa. Kauppa toimittaa tilauksia Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Toimitusaika
Useimmissa tapauksissa tilaus lähetetään tilaajalle tilauspäivänä tai viimeistään sitä seuraavana päivänä. Jos tilattu kirja on käsivarastosta loppunut, se voidaan joutua tilaamaan Saksassa sijaitsevasta painosta, jolloin toimitusajaksi tulee 7—20 arkipäivää. Tällöin tilaajalle ilmoitetaan viiveestä ja hänellä on mahdollisuus perua tilaus, jos arvioitu toimitusaika ei vastaa hänen tarpeitaan.

Tilausvahvistus
Kun tilaus on vastaanotettu, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi. Säilytä tilausvahvistus siltä varalta, että sinun tarvitsee ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Toimitustapa
Toimitustavat ovat kirje ja postipaketti tilauksen koosta riippuen. Kun tilaus on lähetetty, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi.

Toimitusmaksut Suomeen
Toimitusmaksu Suomeen on eur 3,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 10,00.

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan on eur 10,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 20,00.

*Maksutavat *
1. Pankkien verkkomaksut: Nordea, Osuuspankki, Aktia, Nooa, POP, Ålandsbanken, Tapiola Pankki, Neocard
2. Luottokortit: Mastercard, Visa, Visa Electron

Palautusoikeus ja tilauksen peruutus
Asiakkaalla on oikeus peruuttaa tilauksensa kokonaan tai osittain ennen sen toimittamista. Tuote on mahdollista palauttaa 14 vrk sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Palautettavan tuotteen on oltava samassa kunnossa kuin se on ollut vastaanotettaessa, käyttämätön ja myyntikelpoinen. Kirjan mukana on oltava tiedot tilauksesta, johon palautus kohdistuu, sekä verkkokaupassa maksetussa tilauksessa tilitiedot maksun palautusta varten.

Tekninen tuki
Kauppasovelluksen käyttöön liittyvissä ongelmissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info.ntamo@gmail.com.

Asiakaspalvelu
ntamo / Yargon
Suonionkatu 7 C 31
00530 Helsinki
+359-40-7358768
email: info.ntamo@gmail.com
alv.rek.