Mali Fritz, ELÄMÄ JÄLKEEN AUSCHWITZIN (2022)
Hinta 27,90 €
Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz (1912--1996) vangittiin fasismin vastaisesta poliittisesta vastarintatyöstä Ranskassa ja vietiin keskitysleirille. Hän selvisi niin Auschwitz-Birkenausta kuin Ravensbrückistäkin ja kirjoitti kokemuksistaan kaksi kirjaa, yhden (Essig gegen den Durst. 565 Tage in Auschwitz, 1986) elämästä tuhoamislaitoksessa ja toisen (Es lebe das Leben. Tage nach Ravensbrück, 1983) pitkästä vaelluksesta kotiin Wieniin läpi sekasortoisen Euroopan. Ne ovat poikkeuksellisen ajattelevaisia kirjoja natsien rikoksista.
Fritziä ja hänen työtään ei tunneta laajalti edes kotimaassaan. Itävallassa tilinteko 30--40-luvun vaikeista vuosista onkin sujunut vaivalloisesti ja hitaasti sekä johtanut myös osaltaan uusfasismin kasvuun.
Mutta Fritzillä oli 60-luvulta alkaen suomalainen ystävä. Anja Moilanen onkin ntamon teoslaitoksen alkuunpanija ja yksi sen kokoajista. Muut kolme toimittajaa ovat kääntäjät Tarja Leinonen-Magd ja Kati Mustola sekä filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Kokonaisuuteen sisältyvät alkutekstien suomennosten lisäksi Moilasen alkusana, itävaltalaisen tutkijan Elisabeth Holzingerin puheenvuoro, Mustolan ja Tuusvuoren laaja jälkisanaosuus sekä Tuusvuoren perusteellinen huomautusosasto.
Mali Fritz jäi kiinni toukokuussa 1941 natsien valtaaman Ranskan miehittämättömissä eteläosissa. Hän osallistui maanalaisena toimivan Itävallan kommunistisen puolueen ja paikallisen La résistancen yhdessä organisoimaan vastarintaan. Fritz pakeni mutta jäi uudelleen kiinni. Gestapon vankina hän päätyikin ensin yhdeksäksi kuukaudeksi poliisivankila Liesliin keskelle Wieniä ja sieltä edelleen Auschwitziin yli puoleksitoista vuodeksi. Puna-armeijan lähestyessä tuhoamisleiriä tammikuussa 1945 hänet siirrettiin lännemmäs Ravensbrückiin, kunnes hän sen evakuoimisen jälkeisessä kaaoksessa pakeni ja suuntasi kotiin. Tällä holokaustiselviytyjällä on sanottavaa tämän päivän ihmisille, ehkä juuri nyt enemmän kuin koskaan.
"Täytyy selvitä myös selviytymisestä."
Näin Mali Fritz kirjoitti jo 1983. Ajatuksen voi ymmärtää ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin lausahdus tarkoittaa sitä, että kansa(i)nmurhasta eloonjäänyt joutui kamppailemaan monenlaisia vaikeuksia ja ennakkoluuloja vastaan: elämästä tuli paikoin kestämistä ja sietämistä myös vapautumisen jälkeen. Toiseksi se viittaa siihen, kuinka selviytyjälle sälyttyi kuin itsestään kapea rooli jonkinlaisena sankarina, joka kertoo yksilöllisen taistelunsa muiden opiksi ja ylösrakennukseksi, niin että tarina tuntuu jo valmiiksi kirjoitetulta ja oma osa epämukavalta.
Ehkä siksi syntyikin kaksi erilaista ja mihinkään lajityyppiin tai tyylilajiin noin vain solahtamatonta kirjaa. Ja ehkä siksi ne ja niiden tekijä jäivät vaille ansaitsemaansa huomiota.
"Minua hirvitti lukea tämä [keskitysleiri]kirja. Mutta kun Mali Fritzillä oli voimia kestää koettelemukset ja kuvata ne, on jokainen suorastaan velvoitettava kirjan lukemiseen. [...] Haluaisin todella voida innostaa teidät kaikki lukemaan tämän kirjan."
(Elfriede Jelinek, Volksstimme 22/iii/1987)
Elämä jälkeen Auschwitzin sisältää suomennokset Mali Fritzin molemmista teoksista sekä runsaasti tietoa hänen vaiheistaan ja tekemistensä reunaehdoista. Etikkaa janoon on järkyttävästi tilittävä mutta jatkuvasti myös yleiseen pohdintaan etsiytyvä raportti uusiutumiskykyisestä pahuudesta ja Eläköön elämä aivan poikkeuksellinen dokumentti tuhoutuvasta maailmanvallasta ja saksalaisesta kulttuuripiiristä vuonna 0. Teoksia yhdistää tekijänsä ihmisarvoa ja valveutunutta kansalaisuutta tähdentävä ote sekä pyrkimys voittaa koko 'elämän' käsite takaisin 'elintilasta' hourailleiden ja 'elämisarvoisen elämän' ehtoja sanelleiden pakkokomennolta. Kuvitettu kirja tarjoaa aineksia jatkuvasti ajankohtaiseen kamppailuun demokratian ja tasa-arvon puolesta.
Elisabeth Holzinger oppilaineen järjesti 1990 videoidun haastattelun, jossa Mali kertoo vaiheistaan. Se on tekstitetty osana suomalaista hanketta Fritzin kokemusten ja ajatusten kokoamiseksi.
"Säntillinen
katsaus itävaltalaisen vastarintakamppailijan kokemaan vainoon ja
harjoittamaan vastarintaan sekä hänen aikansa tilanteisiin. Vastarintataistelijanaisia ylimalkaan on tuskin missään aiemmin huomioitu näin isolla ja hienolla kirjalla."
Elisabeth Holzinger, fil. tri, Wien
"Fritz vaikeni pitkään kokemuksistaan työskennellen kansainvälisenä tulkkina. [...] [Hänen toisen 80-luvun kirjansa] markkinointiin osallistui Fritzin rinnalla Nobel-kirjailija Elfriede Jelinek. Molemmat korostivat elämän periaatetta, Ernst Blochin toivon periaatteen muunnelmaa. [...]
Eleettömästi kertova Mali [...] kuljetettiin Auschwitz-Birkenaun naistenleiriin. Hän koki
siellä kaikki kauhut, muttei korosta omaa kohtaloaan, vaan esittää
kokemansa yhtenä miljoonien joukossa. Tuholeiri on yhteiskunnan kuva.
Natsien ohella syypää on orjatyövoimaa pusertanut suurteollisuus.
Malin vastarintahenki on hänen tärkein selviytymiskeinonsa. [...] [Häntä] auttoivat ennen kaikkea jugoslavialaiset naispartisaanit: he
olivat samalla tavoin lannistumattomia uskoen natsien tappioon. Kaikesta
SS-vartijoiden, parakinvanhinten ja kapojen piinasta ja valvonnasta
huolimatta sana kulki vankien välillä. [...]
Malilla on vastaus monia
vaivanneeseen kysymyksen, miksi yli koko Saksan ja sen valtaamien
alueiden ulottunut keskitysleirikoneisto saattoi jatkaa toimintaansa
1933--45. Järjestelmä sulautui natsien valloitushankkeeseen sen kiinteänä
osana. Fasistinen järjestelmä mädätti koko yhteiskunnan. Vangit olivat
kunnon saksalaisten kannalta toisia: juutalaisia, slaaveja, vasemmistolaisia, homoja. Siksi Mali varoittaa fasismista aina ja kaikkialla."
Kari Sallamaa, Demokraatti 22/viii/22
"Tämä on kulttuuriteko. Kun katsoo alkuperäisiä kirjasia ja tätä uutta paksua, hienoa kuvakirjaa, jossa on mukana koko konteksti ja myös keskitysleirikirjallisuus käsiteltynä, niin tämän voisi kääntää uudelleen saksaksi."
Marjaliisa Hentilä kirjan julkistamistilaisuudessa Työväenliikkeen kirjastossa 29/viii/22
"Holokausti kuuluu Euroopan aktiiviseen muistiin. [...] [Malin tekstit] ovat samaa saumattomasti jatkuvaa tuhon tilitystä, Fritzin läpikäymän helvetin tarkkanäköisiä kuvia. Mutta teoksesta välittyy myös sitkeitä ajatuksia ja pyrintöjä paluusta ihmisarvoiseen elämään.
Etikkaa janoon
valottaa tuhoamislaitoksen rakennetta ja hierarkiaa, jossa elämä
saattoi riippua aivan mitättömän tuntuisista seikoista ja valinnoista.
Fritz kuvaa leirivankien hienosyisiä, tuhon lykkäämiseen tähtääviä
verkostoja; ehkei hengen säästymisestä uskaltanut uneksia, sentään
kuoleman työntämisestä tuonnemmaksi.
Mali
Fritzin Auschwitz-kuvaus koostuu varsin erilaisista tuokioista,
hirvittävistä huhuista ja uhista, toivonsäteistäkin -- juuri
muuttuvaisuudessaan kertomus on vakuuttava. Se on uhrien inhimillistä
elämänkertomusta, ei pelkästään heidän tasatahtimarssiaan kohti
polttouunia.
[...] Pakomatka
täyttyi lukuisista esteistä, ryöstelevistä joukkioista, sotilasmahdin
hajaantuneista (yhä hengenvaarallisista) osastoista, ja pakenevien
ihmisten valtavista virroista. Todistusvoimaltaan Fritzin vaelluskuvaus [Eläköön elämä] on suuri: tältä näytti Saksa vuonna nolla.
Tilintekoon
natsiajasta ei Itävallassakaan mitenkään rohkaistu. Fritzkin kirjoitti
kirjansa vasta 1980-luvulla muutamien tutkijoiden patistamana. Mutta
elämänsä läpi hän noudatti ohjettaan: 'Ellei kamppaile, ei elä.'
Fritzin teosten suomennoksiin liittyy hänen suomalainen ystävänsä. Alkusanoissaan Anja Moilanen kertoo, miten he olivat kohdanneet rauhankongressissa 1965 Helsingissä
ja ystävystyneet. [...] Moilasen sitkeyden ansiosta
Fritzin teoksille löytyi suomentajat ja kustantaja -- ja hyvä niin. [...]
[T]ärkeää kirjaa täydentävät olennaiset lisähuomiot ja taustoitukset, [mikä] rikastuttaa luentaa ja kartuttaa informaatiota."
Veli-Pekka Leppänen, Helsingin Sanomat 3/ix/22
"Kulttuuriteko -- [...] [e]i [...] pelkästään yhden naisen selviytymistarina. Kirja on dokumentti Itävallan juutalaisiin kohdistuneesta alistamisesta ja tuhoamisesta. [...] [S]e kertoo natsien ja keskitysleirien hirmukoneiston toiminnasta ja vankien systemaattisesta tappamisesta. Aihe on synkimmistä synkin, ja Mali kertoo tapahtumista omakohtaisesti, mutta samalla hän kuvaa tuhansien muiden kohtaloa rakennetussa helvetin leirissä. [...]
Pitkään Mali Fritz kieltäytyi muistelemasta kokemuksiaan -- myös siksi, koska hänen tarinaansa ei haluttu Itävallassa kuulla eikä häntä haluttu uskoa. [...] [Hän] aloitti oman ja samalla myös Itävallan historian työstämisen tekemällä vierailuja kouluilla ja kertomalla maansa vaietusta historiasta. Se tapahtui kymmeniä vuosia sodan jälkeen, sillä [...] Itävalta loi itsestään kuvan natsi-Saksan uhrina ja holokaustin käsittely aloitettiin siellä hyvin myöhään. [...] [K]irjan arvoa lisää ja täydentää se, että [Malin elämäkerta asetetaan] ansiokkaassa ja laajassa artikkelissa kansainväliseen keskitysleirikertomusten genreen.
Suomennettu ja toimitettu Mali Fritzin tarina on selityksineen hyvä tietopaketti Saksan ja Itävallan kansallissosialistisen ajan historiaan. Kirja valaisee myös sodan jälkeistä valtaisaa pakolaisaaltoa ja sitä, miten hankalaa ja vaarallista naisten oli kulkea jaetun Saksan sektoreilta toiselle. Ja sitä miten Mali Fritz selviytyi kahdelta kuolemanmarssilta leiriltä toiselle ja lopulta jalkaisin takaisin kotiin. Hänen tarinansa on suuri seikkailu kaaoksen hallitsemassa Euroopassa. Sen lukemista voi vain suositella. Jälleen kerran sodan aiheuttamat pakolaisvirrat ovat meillä arkipäivää ja ihmiset pakenevat joukkohautoihin päätymisen pelossa."
Marjaliisa Hentilä, Silta—Brücke 3/22
"Vaikka Fritz pyrkii välttämään tunteilua, hän pysäyttää silti lukijan kohtikäyvällä kerronnalla. [...] Pelkistetty tyyli ei välttämättä nostata kyyneliä, mutta se vie lukijan ajattelun ja eläytymisen maailmaan.
Kirjan uniikein osuus on hiukan unenomainen ja surrealistinen kuvaus 1 600 kilometrin vaelluksesta Ravensbrückistä Wieniin. Mali ja hänen ystävänsä Hermi pakenevat leirin evakuoinnin jälkeisessä kaaoksessa läpi hiipuvan maailmanpalon. Tällä välillä Saksa antautuu. [...] Noina viikkoina valtiot neuvottelivat joukko-osastojen liikuttelusta, mutta sorretuista siviileistä ei välittänyt kukaan. [...] Malille ja Hermille jää muistoja myös hyvää tekevistä ihmisistä. [....]
[J]älkisanat asettavat tarinan tarkempaan elämäkerralliseen ja historialliseen kontekstiin. [...] Lopun viiteosio antaa vastauksia monia kysymyksiin. Toivottavasti lukijat hyödyntävät sitä maksimaalisesti. Tapahtumista on jo aikaa, joten selittävät lisäykset ovat välttämättömiä."
Johanna Kulmala, Kanava 6/22
"Mukana on paljon lisäosia[.] Lopusta löytyvät [...] muhkeat taustoitukset holokaustiin. [...] [Y]timessä on 565 päivän mittainen jakso natsien tunnetuimmassa tuhoamiskompleksissa, josta useimmat pääsivät ulos vain kaasukammion kautta. Fritz kuvaa, miten leirillä piti olla jatkuvasti valppaana selvitäkseen seuraavaan päivään. Vaikuttavaa on myös kuvaus siitä, mitä loputon rääkkääminen tekee naisen ruumiille. Miten juutalainen Fritz pysyi hengissä? Pitkälti jugoslavialaisten partisaaninaisten avulla. [...] Vaikka leirikokemukset ovat äärimmäisiä, Fritz kirjoittaa elämänmyönteisellä otteella. Taisteluhalu ajaa eteenpäin. Fritz pysyi pitkään tuntemattomana selviytyjänä, mutta tästä eteenpäin hänen pitäisi kuulua keskitysleirikirjallisuuden kaanoniin."
Herman Raivio, Yliopisto 8/22
"Kirja on kulttuuriteko täydentäessään Shoah/holokaustikirjallisuuden spektriä, mutta myös tuodessaan suomalaisen lukijan ulottuville tekijän, jolla oli elävä ja kiinteä suhde Suomeen. [...] [V]ie lukijan perimmäisten kysymysten ja Eurooppamme, myös Suomen kipupisteiden äärelle arvioimaan historiaamme nykyisessä, uudessa kontektissa. [...] Etikkaa janoon -tekstin äärimmäistä raskautta ja ahdistavuutta lieventävät ajoittaiset, ratkaisevan tärkeät humaanisuuden ja vastarinnan pilkahdukset. [...] Eläköön elämä on tietysti optimistisempi, kevyempi ja vähemmän ahdistava, vaikka vastoinkäymisiä paluumatkalla riittää ja kielitaitoa ja kekseliäisyyttä vaaditaan tämän tästä. [...]
[H]uolellisen toimitustyön kruunaa kerrassaan loistava viite- ja huomautusapparaatti kirjan lopussa. Shoah/holokaustikirjallisuus avautuu lukijalle kokonaisuudessaan."
Esa Tulkki, Tiedonantaja 10/22
"Fritzin kuvaus vankeusajastaan Auschwitz-Birkenaussa ja myöhemmin Ravensbrückissä on pysäyttävää luettavaa. [...] missään vaiheessa hän ei luovu kokonaan toivosta, vaan yrittää jopa kaikkein sairampana ja heikoimpana ylläpitää taistelutahtoa sekä elämänhalua itsessään ja kanssavangeissa.
Tekstissä korostuu ihmissuhteiden merkitys jopa keskitysleiriolosuhteissa. [...] Eläköön elämä [-kirjan] tekstistä huoku[vat] [...] elämänhalu ja optimismi. [...] Elämä jälkeen Auschwitzin on [...] hieno teos, ja Mali Fritzin muistelmien suomentaminen kulttuuriteko. [...] Tietoisuuden ylläpitäminen juutalaisten kansanmurhasta on erityisen tärkeää juuri tässä ajassa."
Anna-Leena Perämäki, Historiallinen Aikakauskirja 4/22
"Hän oli fasismia vastustanut vastarintataistelija, joka selvisi keskitysleireistä ja lähes mahdottomasta matkasta Ravensbrückin leiriltä kotikaupunkiinsa Wieniin. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin hän saattoi kirjoittaa [kirjansa].
Fritzin merkinnät Auschwitz-Birkenausta kertovat huhuista, pienistä eleiden ja merkkien lukemisesta ja selviämisen täydellisestä sattumanvaraisuudesta. Alistajien ja alistettujen koreografiassa, jonoissa ja valikointiryhmissä, tehdään lopullisia ratkaisuja elämästä ja kuolemasta. [...]
Kulttuuritalolla järjestetyssä Maailman rauhankongressissa vuonna 1966 Anja Moilanen tervehti naista, joka kertoi olevansa Mali Fritz. Elämä jälkeen Auschwitzin on osoitus Moilasen sinnikkyydestä kertoa ystävänsä poikkeuksellisesta elämästä mutta ennen muuta hänen työstään totalitarismin nujertamiseksi. Moilanen on päättänyt muistaa eikä ikinä unohtaa.
Teoksessa on paljon muutakin syventävää aineistoa kuvamateriaalin ohella. Myös sen muoto ja taitto tekevät siitä kuin muistojen albumin, jota haluaa lehteillä -- vaikka kipeys tarttuukin."
Arja Alho, Ydin 4/22
"Kylmäävää raportointia
Etikkaa janoon on tuhoamisleirin pahuudesta tehty raportti, jossa lomittuvat järkyttävä tilitys ja yleinen pohdinta. Eläköön elämä on poikkeuksellinen dokumentti tuhoutuvasta Saksasta ja sen kulttuuripiiristä vuonna nolla. Galitsian Buskissa syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz oli poliittinen vanki. [...] Hän kertoo tapahtumista omakohtaisesti, mutta kuvaa samalla tuhansien muiden kohtaloa maan päälle rakennetussa helvetin leirissä. [...] [K]attavat jälkisanat antavat tärkeää taustatietoa."
Päivi Erola, Suomi--Puola-lehti 2022--2023
Toimituskulut
- Postitse Suomeen (kirje / paketti)
- 10,00 €
- Toimitusaika 7-10 päivää.
Tilauksesi tuotteet voidaan toimittaa seuraavilla toimitustavoilla.
Mali Fritz, Elämä jälkeen Auschwitzin. Toim. Anja Moilanen, Tarja Leinonen-Magd, Kati Mustola & Jarkko S. Tuusvuori. Sisältää suomennokset kirjoista Es lebe das Leben (1983, yhdessä Hermine Jursan kanssa), suom. Kati Mustola, ja Essig Gegen den Durst (1986), suom. Tarja Leinonen-Magd sekä alkulauseet teoksen taustoista, jälkisanat Mali Fritzin vastarintataistelusta ja hänen työnsä merkityksestä fasismin rikosten muistamisen ja holokaustikasvatuksen kontekstissa. 216 x 170 mm, pehmeäkantinen, 368 s. Kuvitettu. 2., tark. p. (1. p. 2022.) ISBN 978-952-215-864-2. OVH 35,00 euroa, ntamo.net-hinta 27,90 euroa.