Mary Shelley, VIIMEINEN IHMINEN (1826/2022)

Mary Shelley, VIIMEINEN IHMINEN (1826/2022)

Mary Shelley, VIIMEINEN IHMINEN (1826/2022)

Tuoteryhmä: 

Hinta 29,90 €

”Rakkaus oli kaksinkertaistanut kaikki hänen hienot ominaisuutensa ja kruunannut hänen älynsä.”

Romaanin minäkertoja, päähenkilö ja nimihahmo on asemastaan suistuneen aatelismiehen jälkeläinen Lionel Verney. Hän nousee köyhästä paimenesta merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi lyöttäydyttyään yhteen kuninkaanpojasta hallitsijaksi varttuvan Adrianin kanssa ja sivistettyään itseään hartiavoimin. Muita päähenkilöitä kirjassa ovat Adrianin sisko Idris, josta tulee Lionelin vaimo, ja Lionelin sisko Perdita sekä tämän aviopuoliso, vallankahvaan pääsevä lordi Raymond. Ensin nämä XXI vuosisadan Britannian tasavallan kansalaiset osallistuvat kukin tavoillaan Kreikan sotaponnistuksiin Turkkia vastaan, kunnes maailmanlaajuinen rutto alkaa tappaa ihmiskuntaa kovaa vauhtia ja muuttuu koko lajin viholliseksi.

Tulevaisuuteen sijoittuva mutta valmistusaikansa todellisuutta vapaasti käyttelevä The Last Man (1826) on toisinaan pyritty omimaan tietyn genren teokseksi. Sitä on soviteltu ainakin tieteissepitteen, apokalypsimuunnelman ja goottilaisen kauhuromanssin lajityyppeihin. Esimerkiksi A Companion to the Victorian Novelissa (Blackwell, Malden 2002) se kuitataan ”maailmanloppufantasiana” ja H. G. Wellsin (1866--1946) The War of the Worldsin (1897) edeltäjänä. Vastaavasti A Companion to the Gothicissa (Blackwell, Malden 2012) se (tai sen loppu) kuvataan danse macabreksi kaikin väristysefektein. Istuvuus näihin perinteisiin on silti korkeintaan yhtä selvää kuin eroavuus niiden totunnaisuuksista.

Ennen kaikkea Viimeinen ihminen on suuri yhteiskunnallinen romaani. Se nousee teollistumisen ja Ranskan vallankumouksen modernisoimasta maailmasta ja ottaa tehtäväkseen käsitellä niin yhteiselämän järjestämisen laajoja kysymyksiä kuin yhteisyyden itsensä luonnetta ja voimia, etenkin rakkautta. Romantiikkaan sitä liittää tiukimmin juuri vuoden 1789 revoluution eetos: vapauden, veljeyden ja tasa-arvon nousu politiikan johtotähdiksi lehdistön mielipiteenmuodostuksen ja muun julkisen kamppailun turvin on peruuttamaton mullistus, joka pakottaa -- ja evästää -- kaiken muun ajattelemiseen uudelta pohjalta. Niinpä seurataan yhtä lailla yhteenottoja aristokraattien ja demokraattien välillä kuin myös uskonnollisen kansankiihotuksen ja hengellisen rationalismin välistä mittelöä. Aikansa tuotoksena romaania värittävät arvattavastikin monet ennakkoluuloilta nykyään tuntuvat asenteet, ehkä yllättäen myös kapeat sukupuoliroolit, joilla on toisaalta myös kerrontateknistä käyttöä ja retorinen hyödynnettävyytensä:

"Olisin voinut vaikertaa katkerasti kuin nainen.”

Mary Shelley (1797--1851) oli Last Manin ilmestyessä 28-vuotias. Hän oli julkaissut 1817 yhdessä miehensä kanssa kirjoittamansa anonyymisti julkaistun esikoisteoksen Ranskan-, Sveitsin-, Saksan- ja Alankomaiden-matkojensa vaikutelmista. Tätä seurasi niin ikään kirjailijanimettä ilmestynyt romaani Frankenstein (1818), joka on yhä tekijänsä ylivoimaisesti tunnetuin aikaansaannos. Tutkielmana ”modernista Prometheuksesta” sekä nykyaikaisesta tieteestä ja hallinnasta se on jättänyt varjoonsa myös monessa suhteessa kypsemmän teoksen kulkutaudin tuhoamasta maailmasta.

Myös Viimeinen ihminen ilmestyi alun perin kirjailijaa mainitsematta. Se pantiin ”Frankensteinin tekijän” nimiin. Romaani ei saanut lämmintä vastaanottoa: se leimattiin muiden jo esittelemän idean mauttomaksi toteutukseksi. Shelley ei todella itse keksinyt otsikkoon viemäänsä käsitettä, vaan hän kehitteli eteenpäin useiden kirjailijoiden kokeilemaa teemaa. Itse asiassa koko hänen luomuksensa rakentuu laajalle pohjatekstien -- Sanasta Shakespeareen ja aikansa uusimpiin helmiin -- verkostolle, joka onkin olennainen osa kokonaisen maailmanhistoriallisen varannon mittailuun keskittyvää romaania. Kesti uskomattoman kauan, aina uuden teoslaitoksen ilmestymiseen 1965 saakka, ennen kuin kirjaa alettiin lukea uusin silmin sekä tähdellisenä pohdiskeluna ihmiskunnan kohtalosta että ylimalkaan täysipainoisena kaunokirjallisena saavutuksena.

Lontoossa syntynyt Shelley oli varttunut työhönsä suorastaan sosiaalistumalla niin yhteiskuntakritiikin kuin sanataiteen parhaisiin traditioihin. Hänen äitinsä Mary Wollstonecraft (1759--1797) kutakuinkin perusti modernin feminismin A Vindication of the Rights of Womanillaan (1792) ja lehtimiehenä kunnostautunut isä William Godwin (1756--1836) oli oikeudenmukaisuuden ja vapauden merkittävä puolustaja. Puolisonsa, radikaalin runoilijan Percy Bysshe Shelleyn (1792--1822), Mary löysi jo teini-ikäisenä. Kirjailijan elämää sävyttivät kuitenkin suuret murheet, kun pian syntymän jälkeen menehtyneen äidin lisäksi kuolivat varhain mies ja kolme neljästä lapsesta jo sylivauvoina. Myös ystävä lordi Byron (1788--1824) menetettiin nuorena.

Kahden mainitun romaanin välissä Shelley julkaisi muuta pitkää proosaa eli Mathildan (1819) ja Valpergan (1823). Last Manin jälkeen joukkoa täydensivät vielä The Fortunes of Perkin Warbeck (1830), Lodore (1835) ja Falkner (1837). Lisäksi Shelley toimitti miehensä jälkeenjääneet värssyt 1824, kootut lyriikat 1839 ja valikoidut tekstit 1840 sekä myös isänsä kirjoituksia. Häneltä itseltään julkaistiin myös hieno matkakirja Kuljeskelua Saksassa ja Italiassa (Rambles, 1844). (Suom. Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, Turku 2017) Shelleyn jäämistöön kuuluu lastenkirjoja, novelleja, artikkeleja ja runojakin. Yleisimmin tuotannon kohokohdiksi katsotaan kuitenkin nykyaikaa itseään käsittelevät romaanit vuosilta 1818 ja 1826. Näistä Frankenstein ilmestyi 1973 Gummerukselta Paavo Lehtosen käännöksenä (uusin painos Otavalta 2008) ja sai uuden muotonsa ensimmäisellä kotimaisella 2021 Basamien kustantaessa Hannu Poutiaisen suomennoksen, siinä missä Viimeinen ihminen julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi Antti Immosen suurtyönä ja huomautuksin varustamana.

Viime vuosikymmeninä tunnustetun asemansa vakiinnuttanut Shelleyn Last Man on kirvoittanut paljon tutkimusta. Paraikaa odotetaan yhdysvaltalaisen romantiikan aikaan keskittyneen kirjallisuustieteilijän Chris Washingtonin kokoamaa kriittistä laitosta, jonka pitäisi ilmestyä Norton-kirjatalosta ensi vuoden alussa. Merkittävä tapaus oli uuden nootein vahvistetun version julkaiseminen emeritusprofessori Morton D. Paleyn toimitteena 1998. Tätä ennen jo etenkin antologia The Other Mary Shelley. Beyond Frankenstein. Toim. Audrey A. Fisch, Anne K. Mellor & Esther H. Schor. Oxford University Press, Oxford 1993, kohotti romaanin arvoonsa. Kirjoituskokoelman toimittajista Mellor on myös tehnyt tärkeän elämäkertateoksen Mary Shelley. Her Life, Her Fiction, Her Monsters. Routledge, London 1990. Sen ohella merkittäviä ovat muun muassa Martin Garrettin Mary Shelley. Oxford University Press, Oxford 2002, ja Miranda Seymourin Mary Shelley. Murray, London 2000.

”Olet usein ollut kanssani samaa mieltä siitä, että elämän suureen arvoitukseen on vain yksi ratkaisu: tehdä itsestämme parempia ja muista onnellisia.”


"[D]ystopiaromaani[n] [...] tapahtumien kulku vertautuu nykylukijan silmin luontevasti ilmastonmuutoksen etenemiseen. Romaanissa on kaikenlaisia
juonenkäänteitä, ja siinä kuvataan keskinäisiä kiistoja ja klikkiytymisiä, itsepetosta ja epäuskoa, opportunistista politikointia ja moraalisen vastuun kantamista, kärsimyksen lievittämistä ja aitoa, syvää surua elämän katoavaisuudesta. Samalla Shelleyn teos on [...] kiinnostava muistutus tulevaisuuden kuvittelemisen historiallisuudesta. [...] Tuhon näköalalla on aina oma historiansa, emmekä pääse sen ulkopuolelle."
prof. Sami Pihlström teoksessa Ilmastonmuutos ja filosofia (Gaudeamus 2020)

”Shelley on […] kuvitellut ruton vaikutukset yhteiskuntaan tarkan ja järjestelmällisen tuntuisesti. Epätasaisesti jakautuva hätä ja köyhyys johta[vat] vääjäämättä valtioiden murenemiseen, kapinoihin ja sisällissotiin. Kehittyy uskonnollisia lahkoja ja valeprofeettoja, erilaisia yhteishyväksi naamioituvia itsekkyyden muotoja. […]
Viimeisen ihmisen esille manaamat kohtalonhetket saattavat tarjota jonkinlaisen syväekologisen paratiisin, koska rutto hävittää tieltään vain ihmiset. Kokonaiset kansat kärsivät ja kuolevat hyvin kauniissa maisemissa[.] […]
Ihminen tosiaan jää teoksessa lajina varsin yksin, tukahtumaan ja kärvistelemään, samalla kun muu luonto jatkaa riemuaan ja ihmisten poistuessa kukoistaa jopa aiempaa kirkkaammin. […] Rutto haluaa ihmisen, ja vain ihmisen, pois maan pinnalta. […]
Henkilöt uskovat, että heitä ohjaavat ylevät pyrkimykset, mutta koska he eivät todella näe sydämeensä, he tulevat omien halujensa tuhoamiksi. […]
[Kirjalliset viittaukset ja yhteydet selittävien huomautusten] lisäksi Immonen ansaitsee kehut myös itse suomennoksesta. Teksti on sulavaa ja vivahteikasta. [...] [I]lahduttaa suuresti se, ettei suomennoksesta ole yritetty tehdä turhan modernia, vaan kieli tuntuu paikoin jopa vanhahtavalta sanavalintoineen ja rytmeineen. [...]
Taide ei, kaikessa ylevyydessäänkään, koskaan yllä ihmistä pidemmälle. Kun ihminen katoaa, katoaa taiteen arvokin. […] Mielenkiintoista -- tai hellyttävää, tai hybriksentäyteistä -- tästä tekee se, että Lionel ei kuitenkaan menetä uskoaan taiteen, tai ainakaan monumenttien, voimaan. […] Taide on kerta toisensa jälkeen pettänyt Lionelin, mutta hän silti päättää jatkaa sen voimaan uskomista. […]
[M]iten kunnianhimoisen ja tarkasti rakennetun temaattisen kokonaisuuden kirjailija on[kaan] rakentanut. […] [R]omaanissa voi nähdä jatkuvaa liikettä humanismin traditioon uskomisen ja täydellisen luovuttamisen välillä. […]
[M]iten pandemia liittyy Shelleyn kirjan keskeiseen ideaan historian kertautumisesta[?] Mykät rauniot todistavat useiden imperiumien kaatumista[.] […] [R]omaanista [lukee] sellaisen filosofisen pohjavireen, että mitään ei tapahdu vain kerran.
Jos Shelleyn kirjaa ajattelee varoituksena, mistä se varoittaa? Tähän tuntuisi olevan useita ehdotuksia. Mikä aiheuttaa ruton? Onko se Jumalan säätämä rangaistus ihmisten ylimielisyydestä, luonnon keino tasata tilit, tapa tyhjentää kenttä seuraaville asukeille?
Mitä kirjan muista ansioista sitten tuumiikaan, ainakin Viimeinen ihminen on monitulkintainen.”
Joonas Säntti & Atte Koskinen, Kiiltomato 12/x/22


Toimituskulut

Postitse Suomeen (kirje / paketti)
10,00 €
Toimitusaika 7-10 päivää.

Tilauksesi tuotteet voidaan toimittaa seuraavilla toimitustavoilla.

Viimeinen ihminen (The Last Man, 1826). Suom. Antti Immonen. Helsinki 2022. 148 x 210 mm, pehmeäkantinen, 640 s. ISBN 978-952-215-867-3. OVH 38,00 euroa; ntamo.net-hinta 29,90 euroa.

Ostoskorisi on tyhjä

Toimitusehdot

Yleistä
www.ntamo.net on tarvepainojulkaisija ntamon verkkosivusto ja -kauppa. Kauppa toimittaa tilauksia Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Toimitusaika
Useimmissa tapauksissa tilaus lähetetään tilaajalle tilauspäivänä tai viimeistään sitä seuraavana päivänä. Jos tilattu kirja on käsivarastosta loppunut, se voidaan joutua tilaamaan Saksassa sijaitsevasta painosta, jolloin toimitusajaksi tulee 7—20 arkipäivää. Tällöin tilaajalle ilmoitetaan viiveestä ja hänellä on mahdollisuus perua tilaus, jos arvioitu toimitusaika ei vastaa hänen tarpeitaan.

Tilausvahvistus
Kun tilaus on vastaanotettu, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi. Säilytä tilausvahvistus siltä varalta, että sinun tarvitsee ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Toimitustapa
Toimitustavat ovat kirje ja postipaketti tilauksen koosta riippuen. Kun tilaus on lähetetty, saat siitä vahvistuksen sähköpostiisi.

Toimitusmaksut Suomeen
Toimitusmaksu Suomeen on eur 3,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 10,00.

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan

Toimitusmaksu muualle Eurooppaan on eur 10,00 kun lähetyksen paino on enintään 1 kg; painavampien tilausten toimitusmaksu on eur 20,00.

*Maksutavat *
1. Pankkien verkkomaksut: Nordea, Osuuspankki, Aktia, Nooa, POP, Ålandsbanken, Tapiola Pankki, Neocard
2. Luottokortit: Mastercard, Visa, Visa Electron

Palautusoikeus ja tilauksen peruutus
Asiakkaalla on oikeus peruuttaa tilauksensa kokonaan tai osittain ennen sen toimittamista. Tuote on mahdollista palauttaa 14 vrk sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Palautettavan tuotteen on oltava samassa kunnossa kuin se on ollut vastaanotettaessa, käyttämätön ja myyntikelpoinen. Kirjan mukana on oltava tiedot tilauksesta, johon palautus kohdistuu, sekä verkkokaupassa maksetussa tilauksessa tilitiedot maksun palautusta varten.

Tekninen tuki
Kauppasovelluksen käyttöön liittyvissä ongelmissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info.ntamo@gmail.com.

Asiakaspalvelu
ntamo / Yargon
Suonionkatu 7 C 31
00530 Helsinki
+359-40-7358768
email: info.ntamo@gmail.com
alv.rek.