Fjodor Dostojevski, PELURIT (1867/1957/2012)

Suuren venäläisen kertojan psykologisesti taitava pienoisromaani, jonka tarina sijoittuu 1800-luvun alun pelikasinolle ja kylpylään. Fjodor Dostojevski (1821--1881) kuvaa kasinon liepeillä käytäviä inhimillisiä draamoja ja ihmisen taistelua himojansa vastaan. Juhani Konkan (1904--1970) suomentamassa teoksessa Pelurit (Igrok, 1867) uhkapelaajat näyttäytyvät intohimojensa marionetteina, ja kasinoiden seurapiiri herää eloon Dostojevskin taiturimaisessa käsittelyssä.

"Ensinnäkin, kaikki vaikutti minusta kovin likaiselta, -– jollain tavoin moraalisesti likaiselta ja iljettävältä. En lainkaan puhu noista ahnaista ja rauhattomista kasvoista, jotka kymmenittäin, vieläpä sadoittain piirittävät pelipöytiä. En tietenkään näe mitään likaista halussa voittaa nopeasti ja mahdollisimman paljon; minusta on aina tuntunut kovin typerältä erään hyvin syöneen ja taloudellisesti turvatun moralistin ajatus, joka ties kenen puolusteluun, 'että pelataanhan pienin panoksin,' vastasi: "Sitä pahempaa, jos yllyttämässä on pieni voitonhimo'. Aivan kuin ei olisi saman yhdentekevää, onko voitonhimo pieni vai suuri. Kaikkihan on suhteellista. Mikä on Rotchildille pientä, on minulle kovin suurta; mitä taas tulee ansioon ja voittoon, niin eiväthän ihmiset pelkästään ruletissa, vaan kaikkialla muuallakin yritä kiskoa tai voittaa toinen toisiltaan."

Teoksen henkilögalleria on rikas ja teksti perustuu dialogille -– tyypillinen Dostojevskin tyylikeino, jossa vastakkaisia mielipiteitä vaalivat ihmiset saavat äänensä kuuluville. Pelurit ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1866.