Laura-Elina Aho, PETRA JA IDA (2017)

Laura-Elina Ahon painokas ja kaunis esikoisteos tuo yhteen kahden naisen toiminnan 1870-luvulta 1970-luvulle. Kiehtovien sivuhenkilöidensä ansiosta Petra ja Ida kattaa laajemmankin osan suomalaisen yksityisyyden ja julkisuuden muodostumisesta. Ja keskittymisessään toisen sukupuolen vapauteen ajatella ja tehdä se osallistuu myös nykykeskusteluun tasa-arvokehityksen kroonisesta keskeneräisyydestä.

Ida Aalberg (1857--1915) oli Suomen historian maineikkain näyttelijätähti ja Petra Uexküll (1923-–2015) etevä mutta unohdettu kulttuuritoimittaja. Petran teatteriohjaajaisä Alexander Uexküll-Gyllenband (1864-–1923) oli Idan toinen aviopuoliso. Näyttelijä-opettajaäitinsä Irja Nordbergin (1895-–1967) ja draamakriitikkosiskonsa Sole Uexküllin (1920--1978) kanssa Petra kasvoi Helsingissä vahvaksi naiseksi Idan ja isänsä muistojen keskellä. Hän vaikutti pitkään etenkin Ilta-Sanomien kuvataidearvostelijana. Petran testamentin mukaan koko hänen jäämistönsä, muun muassa Idan ja Alexanderin saksaksi käymä kirjeenvaihto, lahjoitettiin Ida Aalberg -säätiölle.

Petran elämästä avautuu aiempaa intiimimpi näköala suuren diivan persoonaan ja perinteeseen. Samalla pääsee todistamaan 1900-luvun myöhempää sivistys- ja mediahistoriaa Uexküllin valloittavien naisten seurassa. Terävä ja valveutunut Petra Uexküll on muistamisen arvoinen kirjoittaja ja ajattelija, joka esimerkiksi harrasti valokuvausta ja laati julkaisemattoman biografian hänelle läheisestä taiteilijasta Martta Helmisestä (1890-–1983). Yksi hänen esittävän ja ei-esittävän välistä rajaa käyvistä luontofotogrammeistaan valikoitui huolelliseen arkistotyöhön pohjautuvan Petra ja Idan kansikuvaksi. Omaelämäkerrallisessa kirjoituksessaan Petra kuvailee myös ”suuren Idan” vaikutusta perheeseensä.

Laura-Elina Aho tekee näyttämötaiteen historiaan sukeltavaa väitöskirjaa kansakuntarakentamisesta ja sukupuolikysymyksestä. Hänen tapaustutkimuksenaan on Kansallisteatterin suora edeltäjä Suomalainen teatteri (1872–-1902).


"Arkiston antimista Laura-Elina Aho on puristanut pienen helmen. Hän piirtää taitavasti esiin kiehtovan henkilökuvan ja samalla hyvin sulavan annoksen naisten kulttuurihistoriaa."
Riina Maukonen, Teatteri & Tanssi + Sirkus 1/18.

"Kirjasta välittyy havainnollisesti median muutos suhteessa kulttuuriin. Uexküll kirjoitti vaativia kuvataide-artikkeleitaan Ilta-Sanomiin, mutta irtisanoutui vuonna 1967 ilmeisesti hoitaakseen kuolemansairasta äitiään. Ahon mukaan taustalla vaikuttivat myös iltapäivälehdistön nopea viihteellistyminen ja samanaikainen älymystön poliittinen terhakoituminen. Tähän ympäristöön korkeakulttuurisesta porvarillisesta taustasta ponnistava Uexküll ei todennäköisesti enää tuntenut kuuluvansa. Pitkän loppuelämänsä ajaksi hänelle riittivät virikkeiksi luonnon pienet ihmeet, radio ja oma laaja taidekirjasto, jonka pesämuna oli peräisin taidefilosofiaan suuntautuneelta isältä."
Sanna Nyqvist, Kiiltomato 15/iii/18

"Ilahduttavaa, että Laura-Elina Aho ja ntamo-kustantaja nostavat Petra Uexküllin esiin unohduksesta teoksella Petra ja Ida.
[...] Uexküllin aktiivisin ura oli kohtalaisen lyhyt, vain kolmetoista vuotta. [...] Kriitikkona Uexküll oli huolellinen ja perusteellinen. Hän taustoitti kohteensa hyvin, asetti sen sekä kansallisiin että kansainvälisiin yhteyksiin. Hänen tekstinsä on selkeää ja sujuvaa. Sellaisen tekstin julkaisemiseen ei tänä päivänä enää ole mahdollisuutta -– tai taitoa. [...]
Petra Uexküll ei koskaan nähnyt Ida Aalbergia, mutta tämä kiinnosti häntä. Siitä ovat osoituksena monet muistelmafragmentit. Ne sisältävät sellaista läheltä koettua kulttuurihistoriaa, jota on aina ilo lukea."
Seppo Heiskanen, Hyvinpukeutunut kriitikko -blogi 6/iv/18

"Täydennystä [1900-luvun alun Suomen taidekentästä muodostuneeseen historiakuvaan] on saatu yllättäen aivan viime aikoina, odottamattomalta taholta. Marraskuussa 2017 ilmestyneessä Laura-Elina Ahon kirjassa Petra ja Ida kartoitetaan Alexander Uexkull-Gyllenbandin toisen tyttären, vuonna 2015 kuolleen Petra Uexküllin kirjallisen jäämistön perusteella ennen kaikkea hänen omaa kirjallista ja kulttuuritoimittajan uraansa ja varhaista vetäytymistään yksinäisyyteen. Kirjan neljäs luku, joka käsittelee yhteyttä Ida Aalbergiin[,] on oman tutkimukseni kannalta kiinnostavin. Petra Uexküll, joka oli isänsä kuollessa neljän kuukauden ikäinen, loi Ahon mukaan yhteyttä isäänsä tutustumalla tämän ensimmäiseen aviopuolisoon Ida Aalbergiin, hänen elämäänsä ja teatteriuraansa."
Timo Lipponen, Alexander Uexkull-Gyllenbandin teatterikäsitys 1894--1923. Väit. Tampereen yliopisto, Tampere 2018, 15.