ntamon kevätkesä 2022

Mali Fritzin ELÄMÄ JÄLKEEN AUSCHWITZIN ja muita painokkuuksia

ntamo-tiedote 28.04.2022
al-Khazaali, Enwald, Fritz, Harjanne, Hästesko, Maunuksela & Mattila, Mll, Pennanen, Rinkinen, Tihlä ja Vihervaara

Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz (1912–1996) oli fasismin valtakauden vastarinta-aktivisti, joka jäi Gestapon vangiksi Ranskassa ja päätyi kuoleman kieliin. Hän selvisi niin pahimmasta Auschwitz-Birkenaun tuhoamislaitoksesta kuin Ravensbrückin keskitysleiristä ja palasi kotikaupunkiinsa Wieniin läpi sekasortoisen itäisen Keski-Euroopan. Kahdessa 80-luvulla saksaksi ilmestyneessä mutta vähälle huomiolle jääneessä kirjassaan hän selostaa sekä leiriaikansa että paluuvaelluksensa koettelemukset. Niiden ytimessä ei silti ole yksilön kärsimys, sankaritarina tai voimauttava opetus vaan hellittämätön ajattelu siitä, miten keskellä sivistyneintä maailmaa voitiinkaan hukata ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kansanvallan johtotähdet.

Mali Fritz tutustui 60-luvulla suomalaiseen naiseen. Nyt tämä ystävä on kolmen muun toimittajan kanssa koonnut merkittävän ja omaehtoisen wieniläisen Widerstandskämpferinin elämäntyön yksiin kansiin. Elämä jälkeen Auschwitzin (toim. Anja Moilanen, Tarja Leinonen-Magd, Kati Mustola, Jarkko S. Tuusvuori) sältää kaksi suomennettua varjoklassikkoa runsain oheistekstein ja valaisevin huomautuksin. Yleistajuinen teos soveltuu holokaustikasvatuksen tueksi kaikille ja yhtä hyvin itse kunkin oppimisen kuin myös yhteisen keskustelun pohjaksi. Se teroittaa, että elämää ja yhteiskuntaa ei pidä edelleenkään luovuttaa vastavalistuksen ja epätasa-arvon kannattajien käsiin.
Runokirjoistaan kuulun ntamon lyriikkauutuuksista ilmestyi maaliskuussa Anu Rinkisen Metallivaahto. Se on tekijänsä kolmas kokoelma, joka nostaa hänet eturivin säetaiteilijoihin. Teos pureutuu vastustamattomasti teknologisen hallinnan aikakauteen ja tavoittaa samalla fysiikan ja kemian tapahtumakulkujen hurjan poeettisuuden.

Eeva Maria al-Khazaali on puolestaan juuri saanut uuden runokirjansa valmiiksi. Dakota on mahtavasti ryöppyävä esitys karismaattisesta nimihenkilöstä, jonka ravistelevaa mutta haitallistakin vaikutusta minäpuhuja purkaa antaumuksellisesti yhä ainakin osin idolinsa lumoissa.
Jo talvella ampaisi päivänvaloon runokuvateos Ipakon yö. Se on kaikkien tunteman Maikki Harjanteen voimannäyte: arkielämää herkullisesti toisintavista Minttu-nimekkeistä poiketen artisti puhuttelee nyt kaiken ikäisiä räiskyvin maalauksin ja kiehtovan kummallisista olennoista kertovin värssyin.
Tietokirjat ovat nekin tärkeä osa ntamon toimintaa. Kevään tapauksiin lasketaankin Liisa Enwaldin (1946–2021) viimeiset esseet tarjoava Koska en tiedä. Siinä tämä harvinaisen kokonaisvaltaisesti sanataiteen kenttää palvellut kirjallisuusihminen pohtii esimerkiksi unien, runojen, elämäkertojen, kritiikin ja positiivisuushapatuksen merkitystä.

Uusintapainostuotantoa jatketaan. Tuoreita proosanimekkeitä tällä saralla ovat Yksinäisiä (1917) eli L. Onervan hieno aateromaani vuoden 1917 Helsingistä ja Janajevin unet (1992) eli Leevi Lehdon siihen vertautuva kokeellinen esitys Venäjän vallankaappausvuoden 1991 heijastumista Suomen pääkaupunkiin. Kumpikin teos työstää ’suomalaisen kannan’ ja kansainvälisen ajattelun mahdollisuuksia Ruotsin ja suuren itänaapurin puristuksessa. Varhaisen työväenkirjallisuutemme lupauksen Hilda Tihlän esikoisromaani Leeni (1907) avaa puolestaan näkymän osattoman maalaistytön sinnittelyyn aikansa Helsingissä.

Uuden tulemisensa saavat myös Ain’Elisabet Pennasen sukupuolikysymyksiin kiinnitetty debyyttirunokokoelma Tschandalan vanki (1907) sekä kaksi erilaista ei-sepitettä. Maikki Fribergin ja Elsa Hästeskon toimite Koti ja kotitavat (1911) suo tilaisuuden mittailla suuriruhtinaskunnan ajan arkineuvonnan kestävyyttä nykyoloissa, siinä missä John Stuart Millin feministinen merkkiteos Naisen asema | The Subjection of Women julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa kaksikielisenä: Lyyli Vihervaaran suomennoksen (1912) vierellä kulkee englanninkielinen alkuteksti (1869).

Näytelmäkirjat ovat kuuluneet ntamon katalogiin näkyvästi viime vuosina. Kustantamolle viime joulukuussa myönnetty Nuori Voima -palkinto 2021 ”ansioituneesta toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla” tulikin näin painotetuksi. Uutena draamatittelinä Klaus Maunukselan ja Lauri Antti Mattilan Woyzeck Game on Helsingin Rautatientorilla pääsiäisen jälkeen kantaesitetty pelimuotoinen uudelleenkirjoitus Büchnerin Woyzeckista: 2020-luvun versiossa kujaa juostaan uusliberalismin läpäisemässä ja prekariaattia kovistelevassa systeemissä. Hanke irtautuu kaikesta sorrosta ja väkivallasta, ja tässä tarvitaan kaikkien osallistumista. Jälkisanat kirjaan on laatinut teatterin ja kulttuurin asiantuntija Hanna Helavuori.

Lisätietoja
Jarkko S. Tuusvuori, kustantaja, ntamo, www.ntamo
IV linja 18 C 31, 00530 Helsinki, jarkkostuusvuori(at)hotmail.com, p. 040--735 87 68